Korona-ajan vaikutukset Hämeenkyrön liikuntapalveluiden asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen
Lehtiniemi, Eeva (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125485
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää korona-ajan vaikutuksia Hämeenkyrön liikuntapalveluiden asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen sekä antaa työn tulosten pohjalta kehitysehdotuksia palveluiden jatkokehitykseen.
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä on hyödynnetty määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin Hämeenkyrön liikuntapalveluiden ryhmiin osallistuvilta asiakkailta sähköisellä kyselylomakkeella syyskuun 2022 aikana. Kysely muodostui monivalintakysymyksistä ja sekamuotoisistakysymyksistä, joiden avulla haluttiin selvittää asiakkaiden omia ajatuksia liikuntamäärien ja muotojen muutoksista korona- aikana. Kysely päätettiin avoimeen kysymykseen, jolla haluttiin kerätä tietoa ja vinkkejä, miten liikuntapalvelut voisivat tukea vielä paremmin asiakkaiden liikuntapysyvyyttä. Asiakaskysely toteutettiin Webropol- työkalun avulla.
Kyselyyn saatiin yhteensä 51 vastausta kolmesta eri käyttäjäryhmästä, työikäiset, ikääntyneet sekä erityisryhmien käyttäjät. Kyselyn tulokset osoittivat, että korona-aika ei ollut tuonut asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen suuria muutoksia. Osalla liikuntamäärät olivat vähentyneet mutta osallistumisaktiivisuus Hämeenkyrön liikuntapalveluiden ohjattuun ryhmätoimintaan oli pysynyt samana sekä asiakkaat olivat säilyttäneet samat liikuntamuotonsa kuin ennen koronapandemiaa. Avoimen kysymyksen vastauksista saatiin toiveita ja kehitysehdotuksia palveluiden asiakaslähtöisempään kehittämiseen. Asiakkaiden toiveiden pohjalta tehtiin liikuntapalveluille kehitysehdotuksia toiminnan jatkokehitykseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta liikuntakäyttäytymisen pysyneen poikkeusolovuosista huolimatta suurimmalla osalla asiakkaista muuttumattomana. Ne asiakkaat, jotka ovat liikkuneet aktiivisesti myös ennen korona-aikaa ovat säilyttäneet liikuntarutiininsa ja osallistuvat edelleen yhtä aktiivisesti ohjattuun toimintaan.
Osa asiakkaista on vähentänyt liikkumistansa koronan tuoman taantuman ja tarjonnasta jääneiden tuntisisältöjen vuoksi.
Tutkimuksen tuloksia ja liikuntapalveluiden osallistujamäärien tilastointeja verratessa on havaittavissa, että osa asiakkaista on myös selvästi kadotettu koronavuosien rajoitusten ja sulkujen vuoksi. Heidän löytämisensä takaisin toiminnan pariin olisi ensisijaisen tärkeää.
Kunnan on erityisesti panostettava matalankynnyksen palveluiden kehittämiseen myös jatkossa.
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä on hyödynnetty määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin Hämeenkyrön liikuntapalveluiden ryhmiin osallistuvilta asiakkailta sähköisellä kyselylomakkeella syyskuun 2022 aikana. Kysely muodostui monivalintakysymyksistä ja sekamuotoisistakysymyksistä, joiden avulla haluttiin selvittää asiakkaiden omia ajatuksia liikuntamäärien ja muotojen muutoksista korona- aikana. Kysely päätettiin avoimeen kysymykseen, jolla haluttiin kerätä tietoa ja vinkkejä, miten liikuntapalvelut voisivat tukea vielä paremmin asiakkaiden liikuntapysyvyyttä. Asiakaskysely toteutettiin Webropol- työkalun avulla.
Kyselyyn saatiin yhteensä 51 vastausta kolmesta eri käyttäjäryhmästä, työikäiset, ikääntyneet sekä erityisryhmien käyttäjät. Kyselyn tulokset osoittivat, että korona-aika ei ollut tuonut asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen suuria muutoksia. Osalla liikuntamäärät olivat vähentyneet mutta osallistumisaktiivisuus Hämeenkyrön liikuntapalveluiden ohjattuun ryhmätoimintaan oli pysynyt samana sekä asiakkaat olivat säilyttäneet samat liikuntamuotonsa kuin ennen koronapandemiaa. Avoimen kysymyksen vastauksista saatiin toiveita ja kehitysehdotuksia palveluiden asiakaslähtöisempään kehittämiseen. Asiakkaiden toiveiden pohjalta tehtiin liikuntapalveluille kehitysehdotuksia toiminnan jatkokehitykseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta liikuntakäyttäytymisen pysyneen poikkeusolovuosista huolimatta suurimmalla osalla asiakkaista muuttumattomana. Ne asiakkaat, jotka ovat liikkuneet aktiivisesti myös ennen korona-aikaa ovat säilyttäneet liikuntarutiininsa ja osallistuvat edelleen yhtä aktiivisesti ohjattuun toimintaan.
Osa asiakkaista on vähentänyt liikkumistansa koronan tuoman taantuman ja tarjonnasta jääneiden tuntisisältöjen vuoksi.
Tutkimuksen tuloksia ja liikuntapalveluiden osallistujamäärien tilastointeja verratessa on havaittavissa, että osa asiakkaista on myös selvästi kadotettu koronavuosien rajoitusten ja sulkujen vuoksi. Heidän löytämisensä takaisin toiminnan pariin olisi ensisijaisen tärkeää.
Kunnan on erityisesti panostettava matalankynnyksen palveluiden kehittämiseen myös jatkossa.