Saattohoidon hyvät käytännöt ja kehityskohteet tehostetussa palveluasumisessa: "että se olis hyvä se lähtö. Mun mielestä sen voi ihan tehdä hyväksi."

Abstract

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadussa ja saatavuudessa on tunnistettuja haasteita ja kehitystarpeita. Valtaosa ikääntyneiden saattohoidosta toteutuu perustason yksiköissä, joissa osaaminen on tunnistettu vaihtelevaksi. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kehitetään valtakunnallisesti, mutta koimme tarpeelliseksi myös perustason yksikön näkökulmasta tapahtuvan kehittämistyön. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia saattohoidon toteutumista ja kehityskohteita tehostetun palveluasumisen yksikössä henkilöstön kokemana. Tavoitteena oli tuoda näkyväksi osaamista ja hyviä käytäntöjä, sekä löytää kehittämistä vaativia osa-alueita ja keinoja niiden toteuttamiseen nykyisillä resursseilla. Tutkimus toteutettiin laadullisella, eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston keruussa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui seitsemän kyseisessä yksikössä työskentelevää tai työskennellyttä hoitajaa. Tulosten perusteella tutkittavilla oli kattavasti perusosaamista saattohoidon toteuttamisesta ja oireenmukaisesta hoidosta. Koulutuksen tarvetta koetaan erityisesti läheisten kohtaamiseen liittyvissä asioissa. Ennakoiva ja järjestelmällinen hoidon suunnittelu, sekä kuolevan tarpeiden entistä tarkempi tunnistaminen voivat tehostaa saattohoidon laadukasta toteutumista.