Lukeako vai eikö lukea?: rajatun nuorten aikuisten joukon lukutottumukset ja kirjaston vaikutus heidän lukemiseensa
Pikkusaari, Elina (2022)
Pikkusaari, Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120326088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120326088
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin rajatun, samanlaisesta musiikista kiinnostuneen nuorten aikuisten joukon lukutottumuksia ja kirjaston vaikutusta heidän lukuharrastukseensa. Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi sitä, kuinka usein ja missä muodossa luetaan, ja mistä luettava kirjallisuus hankitaan. Tutkimuksen toteutuksessa otettiin huomioon niin lukemista harrastavat kuin ei-lukijatkin. Kirjaston näkökulmasta tutkimuksessa selvitettiin lisäksi sitä, miten kirjasto jo tukee ja voisi entistä paremmin tukea tutkimukseen osallistuneiden lukuharrastusta. Tutkimukseen osallistuneet olivat iältään 20–35-vuotiaita.
Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin Webropol-alustalla toteutettua verkkokyselyä, johon vastasi 20 tutkimuksen kohderyhmään kuulunutta aikana 20.4.–25.8.2022. Kvalitatiivisena menetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluja tehtiin viisi kappaletta elokuun 2022 aikana. Verkkokyselyn tulokset analysoitiin Webropolin omalla työkalulla, minkä jälkeen tuloksista tehtiin Word-tekstinkäsittelyohjelman avulla erilaisia kaavioita. Teemahaastattelujen analysoinnissa taas käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksilla saatiin enemmän tietoa jo lukemista harrastavilta kuin ei-lukijoilta, esimerkiksi haastatelluista vain yksi oli ei-lukija. Tulosten mukaan moni esimerkiksi hankkii luettavaa kirjastosta, lukee paperikirjoja sekä osallistuu kirjaston järjestämiin tapahtumiin kuten vaikkapa kirjailijavierailuihin, vaikka samaan aikaan moni ei esimerkiksi käytä kirjastoa ollenkaan tai koe sen auttavan heidän lukuharrastustaan millään tavoin. Lukemattomuuden syiksi tuloksista paljastuivat esimerkiksi ajanpuute, vaikeudet löytää sopivaa luettavaa sekä muiden ajanviettotapojen, esimerkiksi suoratoistopalveluiden, helppous ja suurempi kiinnostavuus. Kirjastolle suunnattuina parannusehdotuksina tuloksissa nousivat esille esimerkiksi kirjastoautojen nykyistä paremmin tutkimuksen kohderyhmälle suunnattu markkinointi sekä kirjastojen sähköisten materiaalien, kuten esimerkiksi e-kirjojen, parempi markkinointi ja niiden käyttämisen opastaminen.
Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin Webropol-alustalla toteutettua verkkokyselyä, johon vastasi 20 tutkimuksen kohderyhmään kuulunutta aikana 20.4.–25.8.2022. Kvalitatiivisena menetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluja tehtiin viisi kappaletta elokuun 2022 aikana. Verkkokyselyn tulokset analysoitiin Webropolin omalla työkalulla, minkä jälkeen tuloksista tehtiin Word-tekstinkäsittelyohjelman avulla erilaisia kaavioita. Teemahaastattelujen analysoinnissa taas käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksilla saatiin enemmän tietoa jo lukemista harrastavilta kuin ei-lukijoilta, esimerkiksi haastatelluista vain yksi oli ei-lukija. Tulosten mukaan moni esimerkiksi hankkii luettavaa kirjastosta, lukee paperikirjoja sekä osallistuu kirjaston järjestämiin tapahtumiin kuten vaikkapa kirjailijavierailuihin, vaikka samaan aikaan moni ei esimerkiksi käytä kirjastoa ollenkaan tai koe sen auttavan heidän lukuharrastustaan millään tavoin. Lukemattomuuden syiksi tuloksista paljastuivat esimerkiksi ajanpuute, vaikeudet löytää sopivaa luettavaa sekä muiden ajanviettotapojen, esimerkiksi suoratoistopalveluiden, helppous ja suurempi kiinnostavuus. Kirjastolle suunnattuina parannusehdotuksina tuloksissa nousivat esille esimerkiksi kirjastoautojen nykyistä paremmin tutkimuksen kohderyhmälle suunnattu markkinointi sekä kirjastojen sähköisten materiaalien, kuten esimerkiksi e-kirjojen, parempi markkinointi ja niiden käyttämisen opastaminen.