Kuolemansairaan fysioterapia

Abstract

Väestön ikääntymisen myötä myös saattohoidon tarve lisääntyy. Elämän loppuvaiheen laatu ja siitä ter-veydenhoitojärjestelmälle koituvat kustannukset huolettavat. Saattohoitoa pyritään järjestämään tavalla joka mahdollistaa sekä hyvän kuoleman, että säästöä terveydenhoitokuluissa. Fysioterapian rooli kuole-mansairaan hoidossa on nähty marginaalisena, joidenkin oireiden lievittämiseen liittyvänä oheistoimin-tana. Opinnäytetyössäni selvitän, mitä annettavaa fysioterapialla on kirjallisuuden mukaan kuolemansai-raan hoidossa.

Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus jonka aineistona on suomalaista saattohoitoa käsittelevää kirjalli-suutta, eri maiden saattohoitoa koskevia kansallisia ja asiantuntijajärjestöjen suosituksia, sekä vertaisar-vioitua tutkimusta fysioterapiasta palliatiivisessa hoidossa. Sisällönanalyysiä sovelsin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, muista lähteistä olen suoraan katsonut, mitä niissä fysioterapiasta sanotaan.

Kirjallisuudessa kuolemansairaan fysioterapia on kuntouttamista siten, että kuolemansairas voi hyödyn-tää jäljellä olevat fyysiset ja sitä kautta myös psyykkiset voimavaransa elämänsä laadun parantamiseksi. Tämän toteutumiseksi fysioterapia on sisäänrakennettava kuolemansairaan hoitosuunnitelmaan. Fysiote-rapeutilta tämä edellyttää fysioterapian ydinosaamisen soveltamista kuolemansairaan hoitoon, kuole-mansairaan hoidon erityiskysymysten tuntemista, sekä kuoleman tematiikan kanssa toimimaan kykene-vää persoonallisuutta. Siksi kuolemansairaan hoitoa toteuttavat fysioterapeutit tarvitsevat palliatiivisen hoidon koulutusta.

The aging population means increase in the demand for end-of-life care. The quality of life in the final stages of life and the associated cost of medical care for the health care system raise concerns. Organizing the end-of-life care in a manner that addresses both savings and a good death is thus relevant. The role of physiotherapy in the end-of-life care has remained largely in the margin in Finland. It is administered on ad hoc basis to relieve symptoms of an underlying sickness. It has not been used to otherwise improve the physical capacity of the patient. The purpose of this work is to find a role for physiotherapy in the care of the terminally ill.

The work is a literature review on material that consists of Finnish end-of-life care literature, national and professional organizations' recommendations for end-of-life care from several countries, and referred journal articles about physiotherapy in palliative care. Content analysis was used to extract material from the referred journal articles. From the other sources any reference to physiotherapy has been noted.

In the literature the role of physiotherapy in end-of-life care crystallises in rehabilitation. The aim of reha-bilitation in the end-of-life care context is to grant the patient a chance to use all his/her remaining physical and mental abilities to live the end of life as purposefully as possible. To achieve this, physiotherapy must be made an integral part of the patient's care plan. A physiotherapist must be able to apply the core physiotherapeutic substance into the practice of palliative care, to be competent in palliative issues, and have a personality capable of dealing with issues that relate to death. Thus, to work in the rehabilitation of the terminally ill, physiotherapists need education in palliative care.