Katualueiden korjausvelan muodostuminen

Abstract

Työn tarkoituksena on selvittää, miten Turun kaupungin katualueille muodostuu korjausvelkaa. Työssä käydään läpi korjausvelkaa eri näkökulmista valtion omistamilla teillä ja Turun Kaupungin kaduilla. Työssä esitellään Turun Kaupungille tehty korjausvelkaraportti vuodelta 2016, jonka pohjalta pohditaan mitkä asiat aiheuttavat korjausvelkaa Turun Kaupungin katualueille.

Korjausvelan aiheuttajia käydään läpi, ja niiden syyt ja seuraukset pyritään tuomaan esille esimerkkikuvien avulla. Työssä tuodaan esille myös, millä tavoin korjausvelan muodostumista voidaan hallita paremmin Turun Kaupungin katualueilla.

Esimerkkikohteeksi valittiin Vanha Pikisaarentie, joka on painunut epätasaisesti. Kohde käytiin tarkastamassa silmämääräisesti, jonka jälkeen kadulle tehtiin maastomalli, rakennekerrosnäytteet ja maakerrosnäytteet. Saatujen tulosten perusteella todettiin että, katualueen rakenteet eivät täytä laatuvaatimuksia. Tämän seurauksena katualueelle muodostuu korjausvelkaa. Katualueelle laadittiin parannusehdotukset, joiden avulla rakenteet täyttävät jatkossa laatuvaatimukset.

Katualueiden korjausvelan määrä vaihtelee kaupungeittain, mutta yleisesti korjausvelkaa kasvaa huolestuttavan nopeasti. On erityisen tärkeää tiedostaa miten ja miksi korjausvelkaa muodostuu, jotta korjausvelan määrään voidaan vaikuttaa tulevaisuudessa.

The purpose of this thesis was to find out how repair deficit forms to street zones of Turku. This thesis inspects the buildup of repair deficit on government owned roads and city streets from different approaches. The origins of repair deficit are displayed by the public report on repair deficit in Turku 2016 study. This thesis also presents different ways the repair deficit has built up and how to manage the deficit properly on Turku city street zones. To help articulate these issues, the thesis displays different example pictures.

Vanha Pikisaarentie -street was chosen as the example because it has multiple issues regarding the evenness. The example street was inspected by eyesight. After inspection, the streets terrain was modelled, and structural course model was made. Also an soillayer sample was taken from the site.

The results of the models and samples showed that the current construction was not up to standard. As a result, from this construction flaw the repair deficit had build up to the street. This thesis provides countermeasures to the street zone which will keep the construction up to standard in the future.

Repair deficit is known to be a widespread problem in Finnish cities and the problems keep piling up. It is important to know how to take action in prevention work on the streets so that the issue can be managed better in the future.