Projektisalkkujohtamisen korkeakouluopetuksen kehittäminen : Thinking Portfolion Master Talent -ohjelman tukemana
Rautauoma, Mira (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526518
Tiivistelmä
Projektisalkunjohtaminen on pikkuhiljaa vakiintumassa korkeakoulujemme opetusohjelmiin. Projektisalkunjohtamisen ja -hallinnan tuomista hyödyistä eri organisaatioissa on paljon kirjoitettu ja projektisalkunjohtamiseen kuuluvia tehtäviä toteutetaan monessa organisaatiossa Suomessa. Tiedot elinkeinoelämän osaamistarpeista projektisalkunjohtamiseen liittyen ovat tarpeellisia korkeakouluillemme, jotta ne pystyvät rakentamaan käytännön läheisiä ja työelämään suuntautuneita koulutusohjelmia. Opinnäytetyön tavoitteena on herättää keskustelua ja yhteistyötä salkunjohtamisen korkeakouluopetusta kehittävien toimijoiden välillä.
Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Työssä etsittiin vastauksia ja ideoita tutkittavaan ilmiöön ja tutkimuskysymyksiin elinkeinoelämän projektisalkkujohtamiseen liittyvän osaamisen ja Suomalaisten korkeakoulujen projektikoulutuksen nykytilakokemusten kautta. Opinnäytetyöni on konstruktivistinen poikittaistutkimus, joka huomioi tämänhetkisen tilanteen ja tuo esiin uusia ideoita haastateltujen kokemusten kautta. Aineiston analyysi tehtiin sisältöön keskittyen ja vuorovaikutusanalyysiä apuna käyttäen.
Korkeakoulut kilpailevat keskenään niin oppilaista kuin rahoituksestakin. Tämä aiheuttaa sen, että opintokokonaisuudet ja niiden sisällöt mietitään tarkkaan. Opintokokonaisuuksien muutokset tehdään suunnitelmallisesti siten, että kysyntä on riittävää ja muutokseen on resurssit ja rahoitus olemassa. Oppilaitoksilla on ydinsuuntautumisalueita, joihin ne haluavat panostaa ja joihin opetushenkilöstön osaaminen on keskittynyt. Useiden haastattelutulosten mukaan koettiin, että aiheena projektisalkunjohtaminen ei välttämättä vaadi omaa kurssiaan, vaan sopii käsiteltäväksi osana suurempaa opintokokonaisuutta. Aiheen huomioiminen koettiin kuitenkin tärkeäksi erityisesti ylemmän korkeakouluasteen puolella.
Thinking Portfolion tarjoama Master Talent -ohjelma mahdollistaa korkeakouluille salkunhallintajärjestelmän käyttöönoton osana opetusta. Mahdollisuus käyttää salkunhallintajärjestelmää osana yhteisesti sovittua kurssia koettiin hyödylliseksi oppilaitoksissa, joissa tilaisuuteen oli tartuttu. Haastattelemieni oppilaitosedustajien kertomana järjestelmä tuntui helppokäyttöiseltä ja sitä voitiin mukauttaa halutun kurssin sisältöön. Useilla korkeakouluilla salkunhallintajärjestelmä oli jo oppilaitoksen TKI-toiminnan tukena, mutta kaikki eivät olleet vielä käyttäneet sitä opetuksessa. Koettiin, että järjestelmäominaisuuksiin tutustumiseen ei ollut riittävästi aikaa tunnistamaan sopivaa kurssia järjestelmän käytölle. Toisaalta joidenkin mielestä ei ollut tarvetta yhdistää järjestelmää opetukseen mukaan.
Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että salkunhallintajärjestelmän käyttöönotto vaatii organisaation, jossa on sekä projektijohtamisen taitoja että projekti- ja projektisalkunjohtamisen prosessit toimintamalleineen ohjaamassa projektiliiketoimintaa. Projektisalkunjohtamisen prosessin ja käytäntöjen juurtuminen edellyttää vahvaa johdon sitoutumista ja tukea. Se on myös edellytys salkunhallintajärjestelmän onnistuneelle käyttöönotolle organisaatioissa.
Haastatellut elinkeinoelämän edustajat toivoivat korkeakoulujen laajentavan projektisalkun johtamisen koulutusta. Myös projektijohtamisen ja projektisalkunjohtamisen opintojen luonnollinen yhdistäminen oli toiveena, jotta riippuvuuksien ymmärtäminen lisääntyisi. Osana projektisalkunjohtamisen opintoja ehdotettiin harjoittelemaan mm. liiketoimintatarkastelun laatimista, projektien priorisoinnin ja valintojen sekä tiekarttojen tekemistä. Tulevaisuuden skenaarioiden luonti ja käytäntö tehdä erilaisia talouteen liittyviä laskelmia ja ennusteita nousivat esiin. Erilaisten suunnittelu- ja analyysidokumenttien luomisen käytäntöä ehdotettiin osaksi projektisalkunjohtamisen opetusta ja opintoja. Lisäksi nähtiin tärkeänä oppilaitosyhteistyön lisääminen käytännön kokemustietojen ja -taitojen jakamiseksi projektisalkunjohtamisesta. Tukemalla teoreettisia opintoja käytännön esimerkeillä ja harjoituksilla opiskelija oppii soveltamaan asioita työelämässä. Erilaisia johtamistaitoja opiskelevat tarvitsevat myös projektisalkun johtamisopintoja ymmärtääkseen sen ominaispiirteet, tehtävät ja vastuut johdettavien kokonaisuuksien näkökulmasta.
Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Työssä etsittiin vastauksia ja ideoita tutkittavaan ilmiöön ja tutkimuskysymyksiin elinkeinoelämän projektisalkkujohtamiseen liittyvän osaamisen ja Suomalaisten korkeakoulujen projektikoulutuksen nykytilakokemusten kautta. Opinnäytetyöni on konstruktivistinen poikittaistutkimus, joka huomioi tämänhetkisen tilanteen ja tuo esiin uusia ideoita haastateltujen kokemusten kautta. Aineiston analyysi tehtiin sisältöön keskittyen ja vuorovaikutusanalyysiä apuna käyttäen.
Korkeakoulut kilpailevat keskenään niin oppilaista kuin rahoituksestakin. Tämä aiheuttaa sen, että opintokokonaisuudet ja niiden sisällöt mietitään tarkkaan. Opintokokonaisuuksien muutokset tehdään suunnitelmallisesti siten, että kysyntä on riittävää ja muutokseen on resurssit ja rahoitus olemassa. Oppilaitoksilla on ydinsuuntautumisalueita, joihin ne haluavat panostaa ja joihin opetushenkilöstön osaaminen on keskittynyt. Useiden haastattelutulosten mukaan koettiin, että aiheena projektisalkunjohtaminen ei välttämättä vaadi omaa kurssiaan, vaan sopii käsiteltäväksi osana suurempaa opintokokonaisuutta. Aiheen huomioiminen koettiin kuitenkin tärkeäksi erityisesti ylemmän korkeakouluasteen puolella.
Thinking Portfolion tarjoama Master Talent -ohjelma mahdollistaa korkeakouluille salkunhallintajärjestelmän käyttöönoton osana opetusta. Mahdollisuus käyttää salkunhallintajärjestelmää osana yhteisesti sovittua kurssia koettiin hyödylliseksi oppilaitoksissa, joissa tilaisuuteen oli tartuttu. Haastattelemieni oppilaitosedustajien kertomana järjestelmä tuntui helppokäyttöiseltä ja sitä voitiin mukauttaa halutun kurssin sisältöön. Useilla korkeakouluilla salkunhallintajärjestelmä oli jo oppilaitoksen TKI-toiminnan tukena, mutta kaikki eivät olleet vielä käyttäneet sitä opetuksessa. Koettiin, että järjestelmäominaisuuksiin tutustumiseen ei ollut riittävästi aikaa tunnistamaan sopivaa kurssia järjestelmän käytölle. Toisaalta joidenkin mielestä ei ollut tarvetta yhdistää järjestelmää opetukseen mukaan.
Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että salkunhallintajärjestelmän käyttöönotto vaatii organisaation, jossa on sekä projektijohtamisen taitoja että projekti- ja projektisalkunjohtamisen prosessit toimintamalleineen ohjaamassa projektiliiketoimintaa. Projektisalkunjohtamisen prosessin ja käytäntöjen juurtuminen edellyttää vahvaa johdon sitoutumista ja tukea. Se on myös edellytys salkunhallintajärjestelmän onnistuneelle käyttöönotolle organisaatioissa.
Haastatellut elinkeinoelämän edustajat toivoivat korkeakoulujen laajentavan projektisalkun johtamisen koulutusta. Myös projektijohtamisen ja projektisalkunjohtamisen opintojen luonnollinen yhdistäminen oli toiveena, jotta riippuvuuksien ymmärtäminen lisääntyisi. Osana projektisalkunjohtamisen opintoja ehdotettiin harjoittelemaan mm. liiketoimintatarkastelun laatimista, projektien priorisoinnin ja valintojen sekä tiekarttojen tekemistä. Tulevaisuuden skenaarioiden luonti ja käytäntö tehdä erilaisia talouteen liittyviä laskelmia ja ennusteita nousivat esiin. Erilaisten suunnittelu- ja analyysidokumenttien luomisen käytäntöä ehdotettiin osaksi projektisalkunjohtamisen opetusta ja opintoja. Lisäksi nähtiin tärkeänä oppilaitosyhteistyön lisääminen käytännön kokemustietojen ja -taitojen jakamiseksi projektisalkunjohtamisesta. Tukemalla teoreettisia opintoja käytännön esimerkeillä ja harjoituksilla opiskelija oppii soveltamaan asioita työelämässä. Erilaisia johtamistaitoja opiskelevat tarvitsevat myös projektisalkun johtamisopintoja ymmärtääkseen sen ominaispiirteet, tehtävät ja vastuut johdettavien kokonaisuuksien näkökulmasta.