"Osaamista on vaalittava, kehitettävä ja uudistettava": Tutkimus perehdytyksestä, Verohallinto
Malm, Elina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526593
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki osaamisen kehittämistä, perehdytystä sekä sen toimivuutta ja onnistumista organisaatiossa. Kohdeorganisaatioksi tässä työssä valikoitui Verohallinto. Kohdeorganisaation valinta oli helppo ja looginen, sillä työn kirjoittaja työskentelee kyseisessä organisaatiossa. Tutkittavaksi kohteeksi valikoitui perehdytys uusille henkilöverotuksen 2-puhelinlinjan (heve2) vastaajille.
Tutkimuksen tavoite oli löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin: Mihin asioihin perehdytyksessä oltiin tyytymättömiä ja mitkä olivat tärkeimmät kehityskohteet perehdytyksessä?
Tutkimuksen viitekehyksessä paneudutaan osaamisen kehittämiseen, perehdytykseen, perehdytyksen tavoitteisiin yleisesti sekä siihen, millaista on hyvä perehdytys. Lisäksi käydään tieteellisesti läpi, millaista tutkimusta ovat työssä käytettävät menetelmät, kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Kvalitatiivinen tutkimusote näkyy työssä kirjoittajan omina hypoteeseina ja hyvin pienenä välimatkana tutkimuskohteeseen. Tutkittavaa kohdetta kuvaillaan reflektoivan päiväkirjan muodossa, jonka kautta pyrittiin saamaan ymmärrys tutkittavasta kohteesta. Perehdytettäville teetettiin kysely, joka aineiston hankintamenetelmän puolesta edustaa lähinnä kvantitatiivista tutkimustapaa. Webropol-kyselyn tuloksia analysoitiin numeroin ja mittarein. Jotta kyselyyn saatiin enemmän luotettavuutta pienemmän tutkimusjoukon takia, sisälsi kysely myöskin vapaamuotoisia vastauksia. Kyselyyn vastanneiden määrä (n) oli 14 ja nettovastausprosentti 82.
Tyytymättömimpiä perehdytyksessä oltiin itseopiskelun paljouteen ja tukimuotojen vähyyteen erityisesti perehdytyksen loppupuolella. Kehityskohteet liittyivät käytännön tekemiseen. Vastaus tutkimusongelmaan oli: Enemmän käytännön tekemistä ja tukea – vähemmän raskaaksi koettua itseopiskelua.
Tutkimus onnistui odotusten mukaisesti. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset, kehityskohteita löydettiin, ja kehitysehdotuksia tuotiin esiin teoriaan nojautuen. Tutkimuksen luotettavuudesta kertoo tutkijan omakohtainen aiheen tuntemus sekä päiväkirjan ja kyselyn tuloksien samanlaisuus. Huolellisesti laaditut aineistot ja niiden analysointi tuki luotettavaa tutkimuksen lopputulosta.
Tutkimuksen tavoite oli löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin: Mihin asioihin perehdytyksessä oltiin tyytymättömiä ja mitkä olivat tärkeimmät kehityskohteet perehdytyksessä?
Tutkimuksen viitekehyksessä paneudutaan osaamisen kehittämiseen, perehdytykseen, perehdytyksen tavoitteisiin yleisesti sekä siihen, millaista on hyvä perehdytys. Lisäksi käydään tieteellisesti läpi, millaista tutkimusta ovat työssä käytettävät menetelmät, kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Kvalitatiivinen tutkimusote näkyy työssä kirjoittajan omina hypoteeseina ja hyvin pienenä välimatkana tutkimuskohteeseen. Tutkittavaa kohdetta kuvaillaan reflektoivan päiväkirjan muodossa, jonka kautta pyrittiin saamaan ymmärrys tutkittavasta kohteesta. Perehdytettäville teetettiin kysely, joka aineiston hankintamenetelmän puolesta edustaa lähinnä kvantitatiivista tutkimustapaa. Webropol-kyselyn tuloksia analysoitiin numeroin ja mittarein. Jotta kyselyyn saatiin enemmän luotettavuutta pienemmän tutkimusjoukon takia, sisälsi kysely myöskin vapaamuotoisia vastauksia. Kyselyyn vastanneiden määrä (n) oli 14 ja nettovastausprosentti 82.
Tyytymättömimpiä perehdytyksessä oltiin itseopiskelun paljouteen ja tukimuotojen vähyyteen erityisesti perehdytyksen loppupuolella. Kehityskohteet liittyivät käytännön tekemiseen. Vastaus tutkimusongelmaan oli: Enemmän käytännön tekemistä ja tukea – vähemmän raskaaksi koettua itseopiskelua.
Tutkimus onnistui odotusten mukaisesti. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset, kehityskohteita löydettiin, ja kehitysehdotuksia tuotiin esiin teoriaan nojautuen. Tutkimuksen luotettavuudesta kertoo tutkijan omakohtainen aiheen tuntemus sekä päiväkirjan ja kyselyn tuloksien samanlaisuus. Huolellisesti laaditut aineistot ja niiden analysointi tuki luotettavaa tutkimuksen lopputulosta.