Validaatio muistisairaan kohtaamisessa : kirjallisuuskatsaus
Korolainen, Tanja; Neuvonen, Maria (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120626648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120626648
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä validaatiomenetelmän käytöstä ajankohtaista tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää muistisairaan hoidon kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin tietokannoista PubMed, Academic Search Elite ja Cinahl Complete sekä manuaalisella haulla. Rajaus tehtiin 2012–2022 julkaistuihin englanninkielisiin alkuperäistutkimuksiin. Katsaukseen valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, joista tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Teoriaosuudessa käsitellään yleisimmät muistisairaudet ja niiden haasteet, vuorovaikutuksen merkitys muistisairaan kohtaamisessa sekä validaatiomenetelmän periaatteet.
Katsauksen tuloksissa tulivat esiin positiiviset vaikutukset muistisairaan henkiseen hyvinvointiin ja aktiivisuuteen sekä käytösoireiden väheneminen. Validaatiomenetelmästä hyötyivät muistisairaiden lisäksi hoitohenkilökunta ja omaiset.
Tuoreita tutkimuksia validaatiomenetelmän käytöstä oli niukasti, joten tarvetta tutkimukselle olisi enemmän.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin tietokannoista PubMed, Academic Search Elite ja Cinahl Complete sekä manuaalisella haulla. Rajaus tehtiin 2012–2022 julkaistuihin englanninkielisiin alkuperäistutkimuksiin. Katsaukseen valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, joista tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Teoriaosuudessa käsitellään yleisimmät muistisairaudet ja niiden haasteet, vuorovaikutuksen merkitys muistisairaan kohtaamisessa sekä validaatiomenetelmän periaatteet.
Katsauksen tuloksissa tulivat esiin positiiviset vaikutukset muistisairaan henkiseen hyvinvointiin ja aktiivisuuteen sekä käytösoireiden väheneminen. Validaatiomenetelmästä hyötyivät muistisairaiden lisäksi hoitohenkilökunta ja omaiset.
Tuoreita tutkimuksia validaatiomenetelmän käytöstä oli niukasti, joten tarvetta tutkimukselle olisi enemmän.