Henkilöstön pulssikysely johdon ja esihenkilöiden työkaluna
Sakari, Eriikka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726818
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää henkilöstön pulssikysely ja tutkia noin puolen vuoden toteutuksen jälkeen kyselyn hyödynnettävyyttä henkilöstökokemuksen kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämistyönä keskisuurelle matkailualan yritykselle. Yrityksellä oli ollut aikaisemmin käytössä vain kerran vuodessa toteutettava laaja henkilöstötutkimus.
Kehittämistyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä toimintatutkimusta, joka korostaa käytännönläheistä ja syklistä (suunnittele – toimi – arvioi) menettelytapaa. Pulssikyselyn kehittämisessä hyödynnettiin yhteiskehittämistä, johdon strategiatyöpajojen materiaalia ja johtoryhmän kokouksista saatua palautetta. Pulssikyselyn hyödynnettävyyden selvittämisen tiedonhankintatapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään henkilöstökokemukseen ja sen mittaamiseen keskeisimmin vaikuttavia teemoja, sekä pulssikyselyn suunnittelussa ja tulosten käsittelyssä huomioitavia tekijöitä.
Kehittämistyön lopputuloksena syntyi henkilöstön pulssikysely ja pulssikyselyn prosessikuvaus. Pulssikyselyssä kysytään henkilöstön tyytyväisyyttä työnantajaansa, sekä työn innostuneisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Ensimmäinen pulssikysely toteutettiin maaliskuussa 2022, jonka jälkeen kysely on toteutettu kuukausittain. Yrityksen johto ja esihenkilöt ovat kokeneet pulssikyselyn hyödyllisenä ja toivoivat että kysely vakiinnuttaa paikkansa yhtenä työkaluna henkilöstökokemuksen kehittämisessä.
Pulssikyselyn tulosten käsittelyä tulisi edelleen kehittää, jotta pulssikyselyn myötä saadaan aikaiseksi enemmän konkreettisia muutoksia ja että työntekijät kokevat jatkossakin palautteen antamisen merkityksellisenä. Jatkokehityksenä olisi myös hyvä tutkia pulssikyselyn hyötyjä pidemmällä aikavälillä ja verrata tuloksia vuositason laajaan henkilöstötutkimukseen, sekä asiakaskokemukseen.
Kehittämistyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä toimintatutkimusta, joka korostaa käytännönläheistä ja syklistä (suunnittele – toimi – arvioi) menettelytapaa. Pulssikyselyn kehittämisessä hyödynnettiin yhteiskehittämistä, johdon strategiatyöpajojen materiaalia ja johtoryhmän kokouksista saatua palautetta. Pulssikyselyn hyödynnettävyyden selvittämisen tiedonhankintatapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään henkilöstökokemukseen ja sen mittaamiseen keskeisimmin vaikuttavia teemoja, sekä pulssikyselyn suunnittelussa ja tulosten käsittelyssä huomioitavia tekijöitä.
Kehittämistyön lopputuloksena syntyi henkilöstön pulssikysely ja pulssikyselyn prosessikuvaus. Pulssikyselyssä kysytään henkilöstön tyytyväisyyttä työnantajaansa, sekä työn innostuneisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Ensimmäinen pulssikysely toteutettiin maaliskuussa 2022, jonka jälkeen kysely on toteutettu kuukausittain. Yrityksen johto ja esihenkilöt ovat kokeneet pulssikyselyn hyödyllisenä ja toivoivat että kysely vakiinnuttaa paikkansa yhtenä työkaluna henkilöstökokemuksen kehittämisessä.
Pulssikyselyn tulosten käsittelyä tulisi edelleen kehittää, jotta pulssikyselyn myötä saadaan aikaiseksi enemmän konkreettisia muutoksia ja että työntekijät kokevat jatkossakin palautteen antamisen merkityksellisenä. Jatkokehityksenä olisi myös hyvä tutkia pulssikyselyn hyötyjä pidemmällä aikavälillä ja verrata tuloksia vuositason laajaan henkilöstötutkimukseen, sekä asiakaskokemukseen.