Työhyvinvointijohtamisen toteutuminen: case: KK-Verve Oy
Haverinen, Sini Marjaana (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526492
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten työhyvinvointijohtaminen on toteutunut KK-Verve Oy:ssä työntekijöiden arvion mukaan. Tutkimuksen kohderyhmänä oli KK-Verven työntekijät, jotka olivat olleet yhtiön palveluksessa ennen 1.4.2022 tapahtunutta yhdistymistä Coronariaan, ja opinnäytetyössä keskityttiin KK-Verve Oy:n työhyvinvointijohtamiseen ennen Coronariaan yhdistymistä. Tutkimustehtävän avulla pyrittiin tuomaan näkyväksi henkilökunnan kokemus työhyvinvointijohtamisen toteutumisesta; mitkä asiat siinä ovat toimivia ja mihin kaivataan lisää resursseja.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Verven kanssa. Opinnäytetyön aihe syntyi Vervestä nousseiden tarpeiden pohjalta sekä opinnäytetyön tekijän oman kiinnostuksen mukaan. Vervessä on ollut käytössä oma ennakoivan työhyvinvointijohtamisen malli ja vahva työhyvinvointitutkimuksen kulttuuri, ja tutkimustehtäväksi muodostuikin selvittää, miten työhyvinvointijohtaminen toteutuu Vervessä työntekijöiden arvion mukaan. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, ja aineisto hankittiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka muodostui strukturoiduista monivalintakysymyksistä.
Tutkimuksen tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvoinnin tutkimuksen syntyä, työhyvinvointia käsitteenä ja sen osa-alueita. Lisäksi käsiteltiin Verven ennakoiva työhyvinvointijohtamisen mallin taustaa, Verven työhyvinvointijohtamisen taustalla vaikuttavan kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teoria sekä työhyvinvoinnin sekä johtamisen haasteita nykypäivänä.
Tuloksien perusteella voitiin todeta, että työhyvinvointijohtaminen on toteutunut kaikkien tuloksien keskiarvoista lasketun yhteiskeskiarvon 2,02 mukaan kohtalaisesti. Keskiarvon muodostivat kyselyn tuloksien keskiarvot osa-alueista; työhyvinvointijohtamisen toteutuminen, työhyvinvointikyselyiden tuloksien hyödyntämisen toteutuminen tiimissä, koulutuksien ja erilaisten valmennuksien hyödyllisyys, kehityskeskusteluiden hyödyllisyys sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin vaikuttamiskokemus tiimissä. Kyselyyn vastasi 133, jolloin vastausprosentti oli 39 %.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Verven kanssa. Opinnäytetyön aihe syntyi Vervestä nousseiden tarpeiden pohjalta sekä opinnäytetyön tekijän oman kiinnostuksen mukaan. Vervessä on ollut käytössä oma ennakoivan työhyvinvointijohtamisen malli ja vahva työhyvinvointitutkimuksen kulttuuri, ja tutkimustehtäväksi muodostuikin selvittää, miten työhyvinvointijohtaminen toteutuu Vervessä työntekijöiden arvion mukaan. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, ja aineisto hankittiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka muodostui strukturoiduista monivalintakysymyksistä.
Tutkimuksen tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvoinnin tutkimuksen syntyä, työhyvinvointia käsitteenä ja sen osa-alueita. Lisäksi käsiteltiin Verven ennakoiva työhyvinvointijohtamisen mallin taustaa, Verven työhyvinvointijohtamisen taustalla vaikuttavan kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teoria sekä työhyvinvoinnin sekä johtamisen haasteita nykypäivänä.
Tuloksien perusteella voitiin todeta, että työhyvinvointijohtaminen on toteutunut kaikkien tuloksien keskiarvoista lasketun yhteiskeskiarvon 2,02 mukaan kohtalaisesti. Keskiarvon muodostivat kyselyn tuloksien keskiarvot osa-alueista; työhyvinvointijohtamisen toteutuminen, työhyvinvointikyselyiden tuloksien hyödyntämisen toteutuminen tiimissä, koulutuksien ja erilaisten valmennuksien hyödyllisyys, kehityskeskusteluiden hyödyllisyys sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin vaikuttamiskokemus tiimissä. Kyselyyn vastasi 133, jolloin vastausprosentti oli 39 %.