Esteettinen käytettävyysharha
Heikkilä, Jukka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727047
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe sai innoituksen Kurosun ja Kashimuran 90-luvun tutkimuksesta, joka osoitti esteettisen käyttöliittymän olevan epäesteetistä käytettävämpi. Esteettinen käytettävyysvaikutelma osoitti viimeistään visuaalisen suunnittelun olevan kiinteä osa ohjelmistotuotantoa. Visuaalisen suunnittelun periaatteet huomioivat ihmisen havaintoprosessit ja kognitiiviset kyvyt käytettävyyden parantamiseksi, mutta myös esteettisten arvojen esiin tuomiseksi.
Opinnäytetyö tutki konventionaalisen käyttöliittymän haastamista epäkonventionaalisilla käyttöliittymillä, jotka noudattivat jollain tavalla visuaalisen suunnittelun periaatteita. Nämä käyttöliittymät olivat tutkimusaineistoa, joiden avulla tutkittiin epäkonventionaalisten käyttöliittymien esteettistä käytettävyysvaikutelmaa. Opinnäytetyön empiiristä osaa ohjasivat kaksi tutkimuskysymystä, joista ensimmäinen liittyi visuaaliseen suunnitteluun ja toinen esteettiseen käytettävyysvaikutelmaan.
Tietoperustassa käyttäjäkokemus toimi teoreettisen osuuden yläkäsitteenä, jonka alle voi sijoittaa kaikki muut käsitteet. Käytettävyyden käsite on oleellinen asia käyttöliittymäsuunnittelussa sekä edellytys ymmärtää esteettisen käytettävyysvaikutelman käsite. Esteettisen käytettävyysvaikutelman käsite avattiin käytettävyyden jälkeen, koska käsite perustuu käytettävyyden vaikutelmaan ja johdattelee visuaalisen suunnittelun periaatteisiin. Visuaalisen suunnittelun keinot koskevat käyttöliittymäsuunnittelua, käytettävyyttä ja esteettisyyttä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin Teams-haastatteluilla syksyllä 2022. Kohdejoukko valittiin laajan ikäjakauman perusteella, jotta äänensä saivat kuuluviin niin teini-ikäinen kuin viisikymppinenkin. Haastateltavat arvioivat viisi epäkonventionaalista laskimen käyttöliittymää numeerisesti sekä analysoivat numeerisen arviointiin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimustuloksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
Tutkimuksen pieni otos antoi varovaisen viitteen, että epäkonventionaalinen käyttöliittymä voi haastaa konventionaalisen käyttöliittymän, jos epäkonventionaalisen käyttöliittymän käytettävyys on riittävän korkealla tasolla. Käyttöliittymien ulkoasu oli pelkistetty ja prototyypin kaltainen, mutta näin yksiselitteisen käyttöliittymän kontekstissa käytettävyys on esteettisiä ominaisuuksia tärkeämpi. Esteettisyyttä ei ole syytä vähätellä, sillä kaikilla käyttöliittymillä oli prototyyppimaisesta ulkoasusta huolimatta esteettisiä ominaisuuksia.
Opinnäytetyö tutki konventionaalisen käyttöliittymän haastamista epäkonventionaalisilla käyttöliittymillä, jotka noudattivat jollain tavalla visuaalisen suunnittelun periaatteita. Nämä käyttöliittymät olivat tutkimusaineistoa, joiden avulla tutkittiin epäkonventionaalisten käyttöliittymien esteettistä käytettävyysvaikutelmaa. Opinnäytetyön empiiristä osaa ohjasivat kaksi tutkimuskysymystä, joista ensimmäinen liittyi visuaaliseen suunnitteluun ja toinen esteettiseen käytettävyysvaikutelmaan.
Tietoperustassa käyttäjäkokemus toimi teoreettisen osuuden yläkäsitteenä, jonka alle voi sijoittaa kaikki muut käsitteet. Käytettävyyden käsite on oleellinen asia käyttöliittymäsuunnittelussa sekä edellytys ymmärtää esteettisen käytettävyysvaikutelman käsite. Esteettisen käytettävyysvaikutelman käsite avattiin käytettävyyden jälkeen, koska käsite perustuu käytettävyyden vaikutelmaan ja johdattelee visuaalisen suunnittelun periaatteisiin. Visuaalisen suunnittelun keinot koskevat käyttöliittymäsuunnittelua, käytettävyyttä ja esteettisyyttä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin Teams-haastatteluilla syksyllä 2022. Kohdejoukko valittiin laajan ikäjakauman perusteella, jotta äänensä saivat kuuluviin niin teini-ikäinen kuin viisikymppinenkin. Haastateltavat arvioivat viisi epäkonventionaalista laskimen käyttöliittymää numeerisesti sekä analysoivat numeerisen arviointiin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimustuloksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
Tutkimuksen pieni otos antoi varovaisen viitteen, että epäkonventionaalinen käyttöliittymä voi haastaa konventionaalisen käyttöliittymän, jos epäkonventionaalisen käyttöliittymän käytettävyys on riittävän korkealla tasolla. Käyttöliittymien ulkoasu oli pelkistetty ja prototyypin kaltainen, mutta näin yksiselitteisen käyttöliittymän kontekstissa käytettävyys on esteettisiä ominaisuuksia tärkeämpi. Esteettisyyttä ei ole syytä vähätellä, sillä kaikilla käyttöliittymillä oli prototyyppimaisesta ulkoasusta huolimatta esteettisiä ominaisuuksia.