Kouvolan kaupungissa vuosina 2016 – 2022 tehtyjen meluntorjuntatoimien vaikuttavuus
Järvinen, Mari (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727085
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä arvioitiin Kouvolan kaupungissa vuosina 2016 – 2022 toteutetun meluntorjunnan vaikuttavuutta. Kouvolan kaupunki on teettänyt vuonna 2016 meluselvityksen ja vuonna 2017 meluntorjuntasuunnitelman. Tämän jälkeen on tehty eri puolelle Kouvolaa meluesteitä, kuten meluvalleja, melukaiteita ja meluseiniä.
Tutkimuksessa selvitettiin viiden meluesteen vaikutuksia melun vaimenemiseen tekemällä melumittauksia. Mittauksia tehtiin meluesteen vierestä ja meluesteen takaa. Tämän lisäksi toteutettiin kaikille kuntalaisille kohdistettu kyselytutkimus, jossa kartoitettiin asukkaiden kokemuksia melusta ja asenteita meluesteitä kohtaan.
Mittaustulosten perusteella meluvallit vaimensivat melua 4–5 dB, melukaiteet 7–15 dB ja meluseinät 11–15 dB. Melumittauksien perusteella voitiin tehdä vain suuntaa antavia arvioita meluesteiden melun vaimentamisesta, koska mittausjaksot kuvasivat vain hetkellistä tilannetta. Kahdessa mittauspisteessä lainsäädännön asettamat ohjearvot päiväajan melutasolle ylittyivät asuinrakennusten kohdalla meluntorjunnasta huolimatta.
Asukaskyselyn vastaajista 87 % koki asuinalueellaan esiintyvän melua ja sitä aiheutti eniten liikenne sekä naapurusto ja ihmiset. Melun koettiin vaikuttavan elämänlaatuun aiheuttamalla häiritsevyyttä ja ärsyyntyneisyyttä sekä univaikeuksia. Hieman yli puolet vastaajista koki meluesteet tarpeettomiksi ja enemmistö vastaajista koki, ettei asuinalueella esiintyvä melu vähentynyt meluntorjunnan myötä. Meluesteiden koettiin heikentävän asuinalueiden viihtyi-syyttä. Asukaskyselyyn saatiin 112 vastausta.
Meluesteiden suunnittelu vaatii monien osatekijöiden huomioimista. Ne vaimentavat riittävästi melutasoa vain oikein toteutettuina ja sijoitettuina. Kaupunkikeskustoissa tulisi pohtia entistä tarkemmin meluesteiden tarpeellisuutta ja, onko meluntorjunnassa käytettävissä muitakin keinoja. Myöskin meluesteiden esteettisyyteen ja kunnossapitoon tulee panostaa, jotta meluesteet eivät huonontaisi alueiden viihtyisyyttä. Meluntorjuntaa kehitettäessä onkin tärkeää huomioida ympäristön erityispiirteet. Meluntorjuntatoimia kohdennettaessa tulee myös pyrkiä siihen, että eri asuinalueet olisivat mahdollisimman tasapuolisessa asemassa. The objective of the thesis was to evaluate the effectiveness of the noise control structures in the city of Kouvola in 2016 – 2022. City of Kouvola made a noise survey in 2016 and a noise abatement action plan in 2017. Various types of noise barriers have been built in different parts of Kouvola after that.
The study investigated the effects of five noise barriers on noise levels by making noise measurements. The measurements were made next to the noise barrier and behind the noise barrier. The thesis also included a survey of people’s experiences of noise and attitudes towards noise barriers.
Based on the noise measurements, earth berms for noise control reduced noise by 4–5 dB and noise walls by 7–15 dB. The Noise level exceeded guideline values set by the legislation at two measuring points. According to the resident survey, 87 % of the respondents felt that noise was present in their residential area, and it was caused mostly by traffic, the neighbourhood and people. Noise caused irritation and sleeping difficulties. Slightly more than half of the respondents felt that the noise barriers were unnecessary. The majority of the respondents also felt that noise in residential areas did not decrease after the noise control structures were built. The survey received 112 responses.
According to the study, noise barriers reduce traffic noise significantly. When designing noise barrier structures, many aspects must be taken into account, for example the quality of architecture and maintenance. The barriers reduce noise level only when they are properly implemented and positioned in the environment. City centres are the most problematic areas building noise barriers because they create a visually and functionally uncomfortable environment. When developing noise abatement, it is important to consider the specifics of the environment, and noise abatement must aim to ensure the equality of citizens and residential areas.
Tutkimuksessa selvitettiin viiden meluesteen vaikutuksia melun vaimenemiseen tekemällä melumittauksia. Mittauksia tehtiin meluesteen vierestä ja meluesteen takaa. Tämän lisäksi toteutettiin kaikille kuntalaisille kohdistettu kyselytutkimus, jossa kartoitettiin asukkaiden kokemuksia melusta ja asenteita meluesteitä kohtaan.
Mittaustulosten perusteella meluvallit vaimensivat melua 4–5 dB, melukaiteet 7–15 dB ja meluseinät 11–15 dB. Melumittauksien perusteella voitiin tehdä vain suuntaa antavia arvioita meluesteiden melun vaimentamisesta, koska mittausjaksot kuvasivat vain hetkellistä tilannetta. Kahdessa mittauspisteessä lainsäädännön asettamat ohjearvot päiväajan melutasolle ylittyivät asuinrakennusten kohdalla meluntorjunnasta huolimatta.
Asukaskyselyn vastaajista 87 % koki asuinalueellaan esiintyvän melua ja sitä aiheutti eniten liikenne sekä naapurusto ja ihmiset. Melun koettiin vaikuttavan elämänlaatuun aiheuttamalla häiritsevyyttä ja ärsyyntyneisyyttä sekä univaikeuksia. Hieman yli puolet vastaajista koki meluesteet tarpeettomiksi ja enemmistö vastaajista koki, ettei asuinalueella esiintyvä melu vähentynyt meluntorjunnan myötä. Meluesteiden koettiin heikentävän asuinalueiden viihtyi-syyttä. Asukaskyselyyn saatiin 112 vastausta.
Meluesteiden suunnittelu vaatii monien osatekijöiden huomioimista. Ne vaimentavat riittävästi melutasoa vain oikein toteutettuina ja sijoitettuina. Kaupunkikeskustoissa tulisi pohtia entistä tarkemmin meluesteiden tarpeellisuutta ja, onko meluntorjunnassa käytettävissä muitakin keinoja. Myöskin meluesteiden esteettisyyteen ja kunnossapitoon tulee panostaa, jotta meluesteet eivät huonontaisi alueiden viihtyisyyttä. Meluntorjuntaa kehitettäessä onkin tärkeää huomioida ympäristön erityispiirteet. Meluntorjuntatoimia kohdennettaessa tulee myös pyrkiä siihen, että eri asuinalueet olisivat mahdollisimman tasapuolisessa asemassa.
The study investigated the effects of five noise barriers on noise levels by making noise measurements. The measurements were made next to the noise barrier and behind the noise barrier. The thesis also included a survey of people’s experiences of noise and attitudes towards noise barriers.
Based on the noise measurements, earth berms for noise control reduced noise by 4–5 dB and noise walls by 7–15 dB. The Noise level exceeded guideline values set by the legislation at two measuring points. According to the resident survey, 87 % of the respondents felt that noise was present in their residential area, and it was caused mostly by traffic, the neighbourhood and people. Noise caused irritation and sleeping difficulties. Slightly more than half of the respondents felt that the noise barriers were unnecessary. The majority of the respondents also felt that noise in residential areas did not decrease after the noise control structures were built. The survey received 112 responses.
According to the study, noise barriers reduce traffic noise significantly. When designing noise barrier structures, many aspects must be taken into account, for example the quality of architecture and maintenance. The barriers reduce noise level only when they are properly implemented and positioned in the environment. City centres are the most problematic areas building noise barriers because they create a visually and functionally uncomfortable environment. When developing noise abatement, it is important to consider the specifics of the environment, and noise abatement must aim to ensure the equality of citizens and residential areas.