Omakustanteisen kyydin mahdollistaminen Nurmijärven koulukuljetuksissa
Vainio, Mikko (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727051
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaaja on Nurmijärven kunta. Työn tavoitteena oli tuottaa selvitys Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnalle siitä, mitä resursseja maksullisten koulukuljetuksien mahdollistaminen nykyisillä kouluautoilla vaatisi.
Kouluautoissa on usein tyhjiä istumapaikkoja. Tämän takia oppilaiden vanhemmat kyselevät kunnalta, miksei kyytiin oteta maksua vastaan oppilaita, joilla ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen. Kouluautolla tarkoitetaan kunnan erikseen tilaamaa autoa, joka on reititetty kuljettamaan pelkästään oppilaita. Myös linja-autoja hyödynnetään koulukuljetuksissa silloin, kun se on mahdollista. 1.–3.-luokkalaisilla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen matkan ylittäessä 3 km. 4.–9.-luokkalaisilla matkan ylittäessä 5 km.
Selvitystyö koostuu kyselystä, kokeilujaksosta sekä kustannuslaskennasta. Kyselyllä selvitettiin tarvetta maksullisille koulukuljetuksille. Lisäksi tarve saatiin myös kohdistettua tiettyihin kouluihin. Tarvetta on eniten kouluissa, joissa on paljon haja-asutusalueella asuvia oppilaita. Kysely lähetettiin 3868:n oppilaan vanhemmille ja siihen vastattiin 339 kertaa.
Kokeilujaksolle halukkaaksi ilmoittautui 53:n oppilaan vanhemmat jättämällä yhteystietonsa kyselyssä. Kokeilujakson kouluiksi valittiin kyselyn perusteella Lukkarin ja Rajamäen koulu, sekä Metsolan päiväkoti. Näistä kouluista yhdeksän kokeilujaksoon ilmoittautunutta oppilasta olivat järkevän etäisyyden päässä olemassa olevista kouluautoreiteistä.
Kustannuslaskennassa laskettiin kaikki kulut, joita ”ylimääräisten” oppilaiden kyytiin ottaminen aiheutti. Esitin sivistyslautakunnalle kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa otetaan oppilaat kyytiin olemassa olevan reitin varrelta eikä poiketa lainkaan reitiltä. Tämän kuukausihinnaksi tulisi nuorison linja-autolipun hinta eli 44 €. Toisessa vaihtoehdossa otetaan oppilaat kyytiin olemassa olevan reitin varrelta, mutta voidaan myös poiketa reitiltä keskimäärin enintään 500 m / matka. Tämän kuukausihinta olisi 60 €, jolla päästäisiin lähelle tavoiteltua 0-tuottoa.
Kouluautoissa on usein tyhjiä istumapaikkoja. Tämän takia oppilaiden vanhemmat kyselevät kunnalta, miksei kyytiin oteta maksua vastaan oppilaita, joilla ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen. Kouluautolla tarkoitetaan kunnan erikseen tilaamaa autoa, joka on reititetty kuljettamaan pelkästään oppilaita. Myös linja-autoja hyödynnetään koulukuljetuksissa silloin, kun se on mahdollista. 1.–3.-luokkalaisilla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen matkan ylittäessä 3 km. 4.–9.-luokkalaisilla matkan ylittäessä 5 km.
Selvitystyö koostuu kyselystä, kokeilujaksosta sekä kustannuslaskennasta. Kyselyllä selvitettiin tarvetta maksullisille koulukuljetuksille. Lisäksi tarve saatiin myös kohdistettua tiettyihin kouluihin. Tarvetta on eniten kouluissa, joissa on paljon haja-asutusalueella asuvia oppilaita. Kysely lähetettiin 3868:n oppilaan vanhemmille ja siihen vastattiin 339 kertaa.
Kokeilujaksolle halukkaaksi ilmoittautui 53:n oppilaan vanhemmat jättämällä yhteystietonsa kyselyssä. Kokeilujakson kouluiksi valittiin kyselyn perusteella Lukkarin ja Rajamäen koulu, sekä Metsolan päiväkoti. Näistä kouluista yhdeksän kokeilujaksoon ilmoittautunutta oppilasta olivat järkevän etäisyyden päässä olemassa olevista kouluautoreiteistä.
Kustannuslaskennassa laskettiin kaikki kulut, joita ”ylimääräisten” oppilaiden kyytiin ottaminen aiheutti. Esitin sivistyslautakunnalle kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa otetaan oppilaat kyytiin olemassa olevan reitin varrelta eikä poiketa lainkaan reitiltä. Tämän kuukausihinnaksi tulisi nuorison linja-autolipun hinta eli 44 €. Toisessa vaihtoehdossa otetaan oppilaat kyytiin olemassa olevan reitin varrelta, mutta voidaan myös poiketa reitiltä keskimäärin enintään 500 m / matka. Tämän kuukausihinta olisi 60 €, jolla päästäisiin lähelle tavoiteltua 0-tuottoa.