Naisten ja miesten eriarvoisuus työelämässä Suomessa
Aho, Emilia (2014)
Aho, Emilia
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060511892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060511892
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on tutkia syitä naisten ja miesten eriarvoiseen asemaan työelämässä. Työssä keskitytään etenkin palkkaeroihin, joista naisten ja miesten eriarvoisuus työelämässä on nähtävissä selvästi. Jotta tasa-arvoisuuteen päästäisiin naisten ja miesten välillä, on pyrittävä tukemaan heikommassa asemassa olevia. Työnantajan tulee aktiivisesti edistää tasa-arvoa työelämässä, ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa työyhteisöä.
Lainsäädäntö asettaa vaateet tasa-arvolle, joten tasa-arvoasiaa käsitellään aluksi lainsäädännön näkökulmasta. Naisten asemaa työelämässä käydään läpi tilastotietojen valossa. Työssä analysoidaan palkkaeroja ja niiden syitä. Syrjintää työhönotossa tarkastellaan työhönottotilan-teesta aina työpaikalla vallitseviin käytäntöihin saakka. Tasa-arvosuunnitelman laatimista käy-dään läpi teorian pohjalta, jonka jälkeen analysoidaan eduskunnan kanslian tasa-arvosuunnitelmaa case -menetelmällä.
Eriarvoisuus palkkauksessa on osittain selitettävissä pätevillä syillä, kuten tehtyjen työtuntien määrällä, ja toinen puoli perustuu vanhanaikaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin työpaikalla, mitkä tulisi muuttaa. Eriarvoisuus voidaan havaita jo yhdestä ansiotaulukosta, jossa on lueteltu kokonaisansiot ammatin ja sukupuolen mukaan. Eduskunnan kanslian tasa-arvosuunnitelmasta ilmenee, että miehet ovat tyytyväisempiä tasa-arvon toteutumisen suhteen kuin naiset.
Tasa-arvon toteutumiseen tulee kiinnittää huomioita jo työpaikkailmoituksessa, joka on tasa-arvon mahdollisen toteutumisen lähtökohta. Naisille ja miehille tulisi jakaa informaatiota työhön ja työpaikkaan liittyvistä asioista tasapuolisesti, ja ennakkoasenteet sukupuolia kohtaan tulisi poistaa. Työnantajan tulee aktiivisesti edistää tasa-arvon toteutumista. Työnantajan ja työntekijöiden välillä kommunikaation tulee olla avointa ja luottamuksellista.
Lainsäädäntö asettaa vaateet tasa-arvolle, joten tasa-arvoasiaa käsitellään aluksi lainsäädännön näkökulmasta. Naisten asemaa työelämässä käydään läpi tilastotietojen valossa. Työssä analysoidaan palkkaeroja ja niiden syitä. Syrjintää työhönotossa tarkastellaan työhönottotilan-teesta aina työpaikalla vallitseviin käytäntöihin saakka. Tasa-arvosuunnitelman laatimista käy-dään läpi teorian pohjalta, jonka jälkeen analysoidaan eduskunnan kanslian tasa-arvosuunnitelmaa case -menetelmällä.
Eriarvoisuus palkkauksessa on osittain selitettävissä pätevillä syillä, kuten tehtyjen työtuntien määrällä, ja toinen puoli perustuu vanhanaikaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin työpaikalla, mitkä tulisi muuttaa. Eriarvoisuus voidaan havaita jo yhdestä ansiotaulukosta, jossa on lueteltu kokonaisansiot ammatin ja sukupuolen mukaan. Eduskunnan kanslian tasa-arvosuunnitelmasta ilmenee, että miehet ovat tyytyväisempiä tasa-arvon toteutumisen suhteen kuin naiset.
Tasa-arvon toteutumiseen tulee kiinnittää huomioita jo työpaikkailmoituksessa, joka on tasa-arvon mahdollisen toteutumisen lähtökohta. Naisille ja miehille tulisi jakaa informaatiota työhön ja työpaikkaan liittyvistä asioista tasapuolisesti, ja ennakkoasenteet sukupuolia kohtaan tulisi poistaa. Työnantajan tulee aktiivisesti edistää tasa-arvon toteutumista. Työnantajan ja työntekijöiden välillä kommunikaation tulee olla avointa ja luottamuksellista.