Osaaminen ja ura muutostilanteessa
Malvikko, Kirsi (2022)
Malvikko, Kirsi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726981
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa ja ymmärrys anonyymin toimeksiantajaorganisaation tehtävien vaihdosta organisaation sisällä. Mikä on helppoa ja sujuvaa ja mikä aiheuttaa haasteita? Tavoitteena on helpottaa toimeksiantajana toimivan palvelukeskuksen perehdyttämistä ja uusiin tehtäviin sisäänpääsyä. Opinnäytetyötä varten on haastateltu palvelukeskuksen seitsemää muutoksen juuri kokevaa tai lähiaikoina kokenutta työntekijää. Opinnäytetyössä kartoitetaan heidän saama ja tarvitsema perehdytys sekä ohjaus uuteen työtehtävään organisaation sisällä.
Työn keskeisiä termejä työntekijän näkökulmasta ovat muun muassa jatkuva oppiminen, muutoskyvykkyys, tehtävän vaihto, muutosperehtyminen ja vuorovaikutus. Työnantajanäkökulmasta käsitellään oppivaa organisaatiota, ketterää organisaatiota, osaamisprofiilia ja oppimisekosysteemiä.
Haastatteluista nousi esiin, että toimeksiantajaorganisaation perehdytys on kahtiajakoista. Toisaalta isomman tiimin työntekijät ovat tyytyväisiä perehdytykseen, joka oli hyvää ja toimivaa. Toisaalta yksin työskentelevät tiimin jäsenet joko saavat perehdytystä vähän tai eivät ollenkaan työtehtävistä johtuvista tai muista syistä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että perehdytystä organisaatiossa on syytä terävöittää ja saada tasalaatuisemmaksi. Jokaiseen tehtävään ja tehtäväryhmään olisi hyvä saada oma suunnitelmallinen perehdytyssuunnitelmansa, joka tuo rakennetta ja rytmiä perehdytykseen.
Työn keskeisiä termejä työntekijän näkökulmasta ovat muun muassa jatkuva oppiminen, muutoskyvykkyys, tehtävän vaihto, muutosperehtyminen ja vuorovaikutus. Työnantajanäkökulmasta käsitellään oppivaa organisaatiota, ketterää organisaatiota, osaamisprofiilia ja oppimisekosysteemiä.
Haastatteluista nousi esiin, että toimeksiantajaorganisaation perehdytys on kahtiajakoista. Toisaalta isomman tiimin työntekijät ovat tyytyväisiä perehdytykseen, joka oli hyvää ja toimivaa. Toisaalta yksin työskentelevät tiimin jäsenet joko saavat perehdytystä vähän tai eivät ollenkaan työtehtävistä johtuvista tai muista syistä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että perehdytystä organisaatiossa on syytä terävöittää ja saada tasalaatuisemmaksi. Jokaiseen tehtävään ja tehtäväryhmään olisi hyvä saada oma suunnitelmallinen perehdytyssuunnitelmansa, joka tuo rakennetta ja rytmiä perehdytykseen.
