Käyttöliittymäsuunnittelijan rooli SAFe-viitekehyksessä
Hinkkanen, Katja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827211
Tiivistelmä
Ketterät projektinhallintamenetelmät ovat kasvattaneet suosiotaan viimeisten vuosikymmenten aikana, jonka myötä myös suuremmat organisaatiot ovat kiinnostuneet menetelmien hyödyntämisestä. Koska menetelmät on alun perin suunniteltu hyödynnettäviksi pienemmissä, paikallisesti toimivissa tiimeissä, alettiin menetelmistä kehittää isompaan mittakaavaan sopivampia ratkaisuja. Näitä menetelmiä kutsutaan skaalatuiksi ketteriksi menetelmiksi.
Scaled Agile Framework eli SAFe, on maailman käytetyin skaalattu ketterä viitekehys. Se auttaa yrityksiä skaalaamaan ketteriä toimintamalleja aina 50 hengen tiimeistä tuhansien ihmisten tarpeisiin. SAFe-malli tarjoaa ohjeistusta eri rooleihin, vastuisiin ja toimintamalleihin, joiden kautta yritysten esitetään saavuttavan liiketoiminnan hyötyjä. SAFe mallin ketteryyttä ja käyttöliittymäsuunnittelijan huomiointia on kuitenkin kritisoitu.
Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan miten käyttöliittymäsuunnittelijat työskentelevät SAFe-viitekehyksessä teorian ja käytännön tasolla. Tämän lisäksi tutkimuksen kautta pyritään löytämään ratkaisuja käyttöliittymäsuunnitteluun liittyvän työskentelyn kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, jotka toteutettiin suuren kansainvälisen IT-yrityksen tuoteorganisaatiossa. Tutkimukseen osallistui neljä eri asiantuntijaa ja haastattelut toteutettiin aikavälillä 9.–14.11.2022. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen haastatteluaineiston teemoittelua.
Tutkimuksen tietoperusta käsittelee ketterien menetelmien määritelmää sekä SAFe-viitekehystä. Ketteriin menetelmiin liittyen käsitellään menetelmien syntyä ja periaatteita. Aihe johdattelee skaalattujen ketterien menetelmien rakenteeseen ja siitä yhä tarkemmin itse SAFe-malliin. Tietoperustassa käsitellään SAFe-mallin perusperiaatteita, rakennetta ja mallin sisältämiä suunnittelutyön menetelmiä. Tutkimus rajautuu käsittelemään vain käyttöliittymäsuunnittelijan roolia SAFe-viitekehyksessä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että käyttöliittymäsuunnittelijat jäävät usein SAFe-mallissa tiimin ja työskentelyn ulkopuolelle. SAFe tunnistaa tulosten mukaan käyttöliittymäsuunnittelijan todella heikosti tai jättää jopa dokumentaation ulkopuolelle. Tämä aiheuttaa myös epäselvyyden tunteita organisaatiossa. Käytännön tasolla ulkopuolisuus myös näkyy pääosin hanke- ja tiimitason työskentelyssä. Kehittämisen kannalta tutkimuksessa tunnistettiin rakenteiden ja käytäntöjen määrittelyn tarve. Näiden kautta uskotaan tutkimustulosten valossa pystyttävän parantaa käyttöliittymäsuunnitteluun liittyvää työskentelyä. Rakenteiden ja käytäntöjen määrittelyssä on tutkimustulosten perusteella oleellisessa roolissa kommunikaatio sekä muotoilukypsyys.
Scaled Agile Framework eli SAFe, on maailman käytetyin skaalattu ketterä viitekehys. Se auttaa yrityksiä skaalaamaan ketteriä toimintamalleja aina 50 hengen tiimeistä tuhansien ihmisten tarpeisiin. SAFe-malli tarjoaa ohjeistusta eri rooleihin, vastuisiin ja toimintamalleihin, joiden kautta yritysten esitetään saavuttavan liiketoiminnan hyötyjä. SAFe mallin ketteryyttä ja käyttöliittymäsuunnittelijan huomiointia on kuitenkin kritisoitu.
Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan miten käyttöliittymäsuunnittelijat työskentelevät SAFe-viitekehyksessä teorian ja käytännön tasolla. Tämän lisäksi tutkimuksen kautta pyritään löytämään ratkaisuja käyttöliittymäsuunnitteluun liittyvän työskentelyn kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, jotka toteutettiin suuren kansainvälisen IT-yrityksen tuoteorganisaatiossa. Tutkimukseen osallistui neljä eri asiantuntijaa ja haastattelut toteutettiin aikavälillä 9.–14.11.2022. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen haastatteluaineiston teemoittelua.
Tutkimuksen tietoperusta käsittelee ketterien menetelmien määritelmää sekä SAFe-viitekehystä. Ketteriin menetelmiin liittyen käsitellään menetelmien syntyä ja periaatteita. Aihe johdattelee skaalattujen ketterien menetelmien rakenteeseen ja siitä yhä tarkemmin itse SAFe-malliin. Tietoperustassa käsitellään SAFe-mallin perusperiaatteita, rakennetta ja mallin sisältämiä suunnittelutyön menetelmiä. Tutkimus rajautuu käsittelemään vain käyttöliittymäsuunnittelijan roolia SAFe-viitekehyksessä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että käyttöliittymäsuunnittelijat jäävät usein SAFe-mallissa tiimin ja työskentelyn ulkopuolelle. SAFe tunnistaa tulosten mukaan käyttöliittymäsuunnittelijan todella heikosti tai jättää jopa dokumentaation ulkopuolelle. Tämä aiheuttaa myös epäselvyyden tunteita organisaatiossa. Käytännön tasolla ulkopuolisuus myös näkyy pääosin hanke- ja tiimitason työskentelyssä. Kehittämisen kannalta tutkimuksessa tunnistettiin rakenteiden ja käytäntöjen määrittelyn tarve. Näiden kautta uskotaan tutkimustulosten valossa pystyttävän parantaa käyttöliittymäsuunnitteluun liittyvää työskentelyä. Rakenteiden ja käytäntöjen määrittelyssä on tutkimustulosten perusteella oleellisessa roolissa kommunikaatio sekä muotoilukypsyys.