Eteläsavolaisen päiväkodin asiakasperheiden ja henkilöstön kokemuksia koronasta johtuneen poikkeusajan vaikutuksista varhaiskasvatukseen
Halonen, Pauliina; Annina, Tukiainen (2022)
Halonen, Pauliina
Annina, Tukiainen
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827267
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää lasten huoltajien ja päiväkodin varhaiskasvattajien kokemuksia siitä, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut eteläsavolaisen yksityisen päiväkodin arkeen. Opinnäytetyön tutkimus koski ajanjaksoa vuoden 2020 kevään poikkeusoloista vuoden 2021 kesäkuuhun.
Opinnäytetyön tutkimusotteina käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Seitsemän varhaiskasvattajaa
haastateltiin teemahaastattelussa ja 14 huoltajaa vastasi kyselyyn, joka sisälsi
monivalintakysymyksiä sekä Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina ilmeni, että koronaviruspandemialla oli vaikutuksia varhaiskasvatuksen arkeen sekä varhaiskasvattajien että huoltajien
mukaan. Vaikutukset näkyivät erityisesti kasvatusyhteistyössä päiväkodin ja
huoltajien välillä siten, että yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä väheni merkittävästi. Huoltajien mielestä ohjeistus oli välillä hankalasti tulkittavaa ja he toivoivat
selkeämpiä ohjeita sekä selkeää tiedotuskanavaa uusien ohjeiden vastaanottamiseen.
Varhaiskasvattajien mielestä poikkeusolojen myötä tulleiden lomautusten
vuoksi työnkuvat laajenivat ja työ kävi raskaammaksi. Lisäksi henkilökunta tunsi
jatkuvasti muuttuvien virallisten ohjeistusten tiedottamisen kuormittavana. Työhyvinvointiin toivottiin kiinnitettävän huomiota, mikäli poikkeusolotilanne uusiutuisi. Myönteisinä vaikutuksina, niin huoltajat kuin henkilöstökin, pitivät hygienian lisääntymisen ja ohjeistuksen siitä, että pienistäkin oireista jäätäisiin kotiin
lepäämään, jotta tartuntataudit eivät leviäisi.
Toimeksiantaja halusi tietoa päiväkodin huoltajien ja henkilöstön kokemuksista
pystyäkseen kiinnittämään huomiota esille nousseisiin tuloksiin ja huomioimaan
nämä tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tutkimusotteina käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Seitsemän varhaiskasvattajaa
haastateltiin teemahaastattelussa ja 14 huoltajaa vastasi kyselyyn, joka sisälsi
monivalintakysymyksiä sekä Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina ilmeni, että koronaviruspandemialla oli vaikutuksia varhaiskasvatuksen arkeen sekä varhaiskasvattajien että huoltajien
mukaan. Vaikutukset näkyivät erityisesti kasvatusyhteistyössä päiväkodin ja
huoltajien välillä siten, että yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä väheni merkittävästi. Huoltajien mielestä ohjeistus oli välillä hankalasti tulkittavaa ja he toivoivat
selkeämpiä ohjeita sekä selkeää tiedotuskanavaa uusien ohjeiden vastaanottamiseen.
Varhaiskasvattajien mielestä poikkeusolojen myötä tulleiden lomautusten
vuoksi työnkuvat laajenivat ja työ kävi raskaammaksi. Lisäksi henkilökunta tunsi
jatkuvasti muuttuvien virallisten ohjeistusten tiedottamisen kuormittavana. Työhyvinvointiin toivottiin kiinnitettävän huomiota, mikäli poikkeusolotilanne uusiutuisi. Myönteisinä vaikutuksina, niin huoltajat kuin henkilöstökin, pitivät hygienian lisääntymisen ja ohjeistuksen siitä, että pienistäkin oireista jäätäisiin kotiin
lepäämään, jotta tartuntataudit eivät leviäisi.
Toimeksiantaja halusi tietoa päiväkodin huoltajien ja henkilöstön kokemuksista
pystyäkseen kiinnittämään huomiota esille nousseisiin tuloksiin ja huomioimaan
nämä tulevaisuudessa.