Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Turun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Turun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

FLACC-mittari ja lasten kivun arviointi teho-osastolla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Ekholm, Meri-Tuulia; Havia, Kaisa (2022)

Avaa tiedosto
Ekholm_Havia.pdf (1.188Mt)
Lataukset: 


Ekholm, Meri-Tuulia
Havia, Kaisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827307
Tiivistelmä
Lasten kivun laadukas hoito edellyttää huolellista kivun arviointia. Huono kivun hoito tuo lapselle monia haittavaikutuksia, kuten kivun kroonistuminen ja sairaalassaoloajan pidentyminen. Yhdenmukaiset kivunarviointikeinot mahdollistavat helpomman kivun arvioinnin ja sen toistettavuuden toisen henkilön toimesta. Samalla kivun voimakkuuden muutoksia on helpompi seurata, ja siten kipua on helpompi hoitaa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten lasten kipua arvioidaan teho-osastolla ja miten FLACC-mittaria voidaan hyödyntää kivun arvioinnissa. Tavoitteena on tuottaa terveydenhuollon ammattilaisille koottua, ajankohtaista tutkimustietoa lasten kivun arvioinnista ja FLACC-mittarin hyödyntämisestä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli TYKS:in Lasten ja nuorten klinikka.
Tiedonhakua suoritettiin CINAHL:in, Medic:in ja PubMed:in tietokannoista. Tutkimukset valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteereitä noudattaen. Tulososioon valikoitui kymmenen tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimusten mukaan kivun arviointia lasten teho-osastolla voidaan suorittaa kipumittareiden avulla sekä muilla arviointikeinoilla. Kipumittarit voidaan jakaa käyttäytymiskipu- ja itseraportointimittareihin. Muita arviointikeinoja ovat lapsen suullinen kommunikointi, nonverbaalinen kommunikointi, kipukäyttäytymisen arviointi, muutokset elintoiminnoissa, lääketieteellinen diagnoosi ja kivun voimakkuuden oletus sekä vanhempien apuna käyttö. Kipumittareita tulisi käyttää aina ensisijaisesti kivun arvioinnissa. Tutkimuksissa FLACC todettiin helppokäyttöiseksi, kliinisesti hyödylliseksi sekä luotettavaksi kipumittariksi. FLACC:in tarkkuudessa olisi kuitenkin parantamisen varaa, sillä tutkimusten mukaan sairaanhoitajat aliarvioivat kipua FLACC:ia käytettäessä. Kivun aliarviointia voi aiheuttaa esimerkiksi paikallispuudutteet ja lapsen lääkitseminen opioidipohjaisilla kipulääkkeillä.

Lasten kivun arviointiin liittyvää koulutusta tulisi lisätä kouluissa sekä työpaikoilla. FLACC-mittarin kohderyhmä olisi hyvä rajata tarkemmin. Jatkotutkimuksia FLACC:in tarkkuudesta voisi tehdä lasten teho-osastolla mittarin käyttöönoton jälkeen.
 
High-quality treatment of pain in children requires careful assessment of pain. Poor pain treatment brings many side effects to the child, such as chronic pain and longer hospital stays. Uniform means of pain assessment allow easier pain assessment and its repeatability by another person. It is also easier to monitor changes in the intensity of pain, and thus it is easier to treat pain.

The purpose of the thesis was to find out how children's pain is assessed in the intensive care unit and how the FLACC scale can be used to assess pain. The aim is to produce compiled up-to-date research data for healthcare professionals on the assessment of pain in children and the utilization of the FLACC scale. The thesis was commissioned by Department of Paediatrics and Adolescent Medicine of TYKS. The search of information was carried out in the databases of CINAHL, Medic and PubMed. The studies (n=10) were selected in accordance with the inclusion and exclusion criteria and analyzed using inductive content analysis.

According to studies, pain can be assessed in the pediatric intensive care unit with pain scales and with other means of assessment. Pain scales can be divided into behavioral pain scales and self-reporting scales. Other means of assessment include verbal and nonverbal communication of the child, assessment of pain behavior, changes in vital functions, medical diagnosis and assumption of pain intensity and the use of parental assistance. Pain scales should always be used primarily to assess pain. FLACC was found to be an easy-to-use, clinically useful and reliable pain scale. However, FLACC could be more accurate, as nurses seem to underestimate pain when using FLACC. Underestimation of pain can be caused, for example, by local anesthetics and opioid analgesics.

Education in the assessment of pain in children should be increased in schools and workplaces. The target group of the FLACC scale should be defined more precisely. Further studies on the accuracy of FLACC could be carried out in the pediatric intensive care unit after the introduction of the scale.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste