Ravintola-alan työntekijöiden työhyvinvointi pandemian aikana
Turunen, Niki (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827419
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on ravintola-alan työntekijöiden työhyvinvointi pandemian aikana. Koko palveluala, kuten tämän työn sisällä tutkittu ravintola-ala sekä sen työntekijät, kokivat kovia kolauksia koronan levittyä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tämä opinnäytetyö tehtiin, jotta ravintola-alan työntekijöiden työhyvinvoinnista saataisiin jonkinlaista dataa ja näin ollen heidän hyvinvointiansa voitaisiin parantaa tulevaisuudessa. Tavoitteena oli saada selville, miten ravintola-alan työntekijät ovat voineet pandemian aikana, mitkä aspektit työhyvinvointiin ovat vaikuttaneet ja kuinka työnantajat ovat siihen reagoineet.
Tutkimuksen sisällä selvitettiin ravintola-alan työntekijöiden työhyvinvointia kyselytutkimuksen avulla, joka sisälsi 17 kysymystä. Kysymysten aiheina toimivat koronapandemian vaikutukset työhön, työhyvinvoinnin kartoittaminen ennen pandemiaa, pandemian aikana sekä nykyhetkessä, kuinka työhyvinvointi ilmeni työpaikalla, kuinka työnantaja otti vastuuta työhyvinvoinnin ylläpitämisestä sekä kuinka työntekijät ovat fyysisesti sekä henkisesti voineet poikkeusolojen ajan. Tutkimustulokset saatiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimus toteutettiin kahden ravintola-alan työntekijöiden Facebook-ryhmän sisällä – RT-Afterwork sekä Ravintolayhteisö. Vastauksia tutkimuskyselyyn saatiin 279 kappaletta ja se toteutettiin marraskuussa 2022.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että yli puolet vastanneista ovat kokeneet itsensä uupuneeksi pandemian aikana. Suurin osa vastanneista arvioi työhyvinvointinsa ennen pandemiaa olleen hyvä (55,2 %) tai erinomainen (22,0 %), kun taas pandemian aikana työhyvinvointi nähtiin suurimmalta osin kohtalaisena (45,1 %) tai tyydyttävänä (27,8 %). Koettiin, että työnantaja ei ottanut tarpeeksi vastuuta työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi työpaikalla. Monen mielestä vastuun kanto oli joko kohtalaisella (31,7 %) tai tyydyttävällä (30,3 %) tasolla. Koronaviruksen myötä työntekijöiden motivaatio työtä sekä koko alaa kohtaan on romahtanut ja sekä henkinen, että fyysinen terveys olivat huonontuneet. Nykyhetkessä pandemia on jättänyt jälkensä alan epävarmuuden, työn kohtuuttoman kuormituksen, henkilökuntavajeen, uupumuksen sekä taloudellisten ongelmien muodossa.
Vastaajista 79,1 % kokivat itsessään stressin tai uupumuksen, eli pitkittyneen stressihäiriön oireita pandemian aikana. Yleisimpiä oireita olivat unettomuus, ahdistuneisuus, masennus sekä yleinen uupumus. Tämä nähtiin osasyynä sille, miksi alalta lähti suuri määrä osaavia tekijöitä.
Jatkossa tarpeellista olisi uusia kysely työhyvinvoinnista alan sisällä, jotta saataisiin uutta dataa sen kehittymisestä eteenpäin. Suurta parannusta työhyvinvointiin ei tutkimuksen mukaan ole vieläkään tapahtunut, vaikka hallituksen asettamat rajoitukset ovat olleet poissa käytöstä jo pidemmän aikaa. Olisi siis hyvä seurata työhyvinvoinnin kehitystä, jotta sen eteen osattaisiin tehdä tarvittavia toimenpiteitä.
Tutkimuksen sisällä selvitettiin ravintola-alan työntekijöiden työhyvinvointia kyselytutkimuksen avulla, joka sisälsi 17 kysymystä. Kysymysten aiheina toimivat koronapandemian vaikutukset työhön, työhyvinvoinnin kartoittaminen ennen pandemiaa, pandemian aikana sekä nykyhetkessä, kuinka työhyvinvointi ilmeni työpaikalla, kuinka työnantaja otti vastuuta työhyvinvoinnin ylläpitämisestä sekä kuinka työntekijät ovat fyysisesti sekä henkisesti voineet poikkeusolojen ajan. Tutkimustulokset saatiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimus toteutettiin kahden ravintola-alan työntekijöiden Facebook-ryhmän sisällä – RT-Afterwork sekä Ravintolayhteisö. Vastauksia tutkimuskyselyyn saatiin 279 kappaletta ja se toteutettiin marraskuussa 2022.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että yli puolet vastanneista ovat kokeneet itsensä uupuneeksi pandemian aikana. Suurin osa vastanneista arvioi työhyvinvointinsa ennen pandemiaa olleen hyvä (55,2 %) tai erinomainen (22,0 %), kun taas pandemian aikana työhyvinvointi nähtiin suurimmalta osin kohtalaisena (45,1 %) tai tyydyttävänä (27,8 %). Koettiin, että työnantaja ei ottanut tarpeeksi vastuuta työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi työpaikalla. Monen mielestä vastuun kanto oli joko kohtalaisella (31,7 %) tai tyydyttävällä (30,3 %) tasolla. Koronaviruksen myötä työntekijöiden motivaatio työtä sekä koko alaa kohtaan on romahtanut ja sekä henkinen, että fyysinen terveys olivat huonontuneet. Nykyhetkessä pandemia on jättänyt jälkensä alan epävarmuuden, työn kohtuuttoman kuormituksen, henkilökuntavajeen, uupumuksen sekä taloudellisten ongelmien muodossa.
Vastaajista 79,1 % kokivat itsessään stressin tai uupumuksen, eli pitkittyneen stressihäiriön oireita pandemian aikana. Yleisimpiä oireita olivat unettomuus, ahdistuneisuus, masennus sekä yleinen uupumus. Tämä nähtiin osasyynä sille, miksi alalta lähti suuri määrä osaavia tekijöitä.
Jatkossa tarpeellista olisi uusia kysely työhyvinvoinnista alan sisällä, jotta saataisiin uutta dataa sen kehittymisestä eteenpäin. Suurta parannusta työhyvinvointiin ei tutkimuksen mukaan ole vieläkään tapahtunut, vaikka hallituksen asettamat rajoitukset ovat olleet poissa käytöstä jo pidemmän aikaa. Olisi siis hyvä seurata työhyvinvoinnin kehitystä, jotta sen eteen osattaisiin tehdä tarvittavia toimenpiteitä.