Suomenkieliset opiskelijat ruotsinkielisessä ympäristössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomenkieliset opiskelijat ovat omasta mielestään pärjänneet ruotsinkielisessä ympäristössä, miten integraatio on onnistunut, minkälaiset oppimistulokset ovat heidän omasta mielestään sekä miten opettajat ovat onnistuneet työssään ohjaamaan suomenkielisiä opiskelijoita.

Työni aihe on ajankohtainen, sillä HAAGA-HELIA menetti ruotsinkieliset aloituspaikat syksyllä 2012, jonka jälkeen aloitettiin kaksikielinen koulutusohjelma. Ruotsin kieli on ollut paljon esillä mediassa viime vuosina, ja ruotsin kielen asemaa on punnittu puolesta ja vastaan useissa eri tilanteissa.

Tutkimukseni teoria perustui aiempiin tutkimuksiin vastaavankaltaisista olosuhteista, teoriasta vieraan kielen oppimisessa sekä kaksikielisyyden, vähemmistön ja integraation merkityksestä opiskelijan oppimismotivaation kannattelijana.

Käytin tutkimuksessa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa erikoistuin teemahaastatteluun. Aineisto kerättiin tammi - toukokuussa 2014. Haastattelin yhteensä 9 opiskelijaa, joista 7 vastasi käyttäen Webropol – ohjelmaa ja kahta haastattelin Skypen avulla. Haastateltavien määrän koin riittäväksi, koska kohteiden määrä on erittäin pieni.

Haastattelun jälkeen selvisi, että opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen opetukseen. Parannusehdotuksiakin tuli, ja niitä toivon HAAGA-HELIAn käyttävän tulevaisuudessa hyödyksi.

The aim of the study was to find out how Finnish-speaking students feel they have succeeded in a Swedish-speaking environment, how the integration was implemented, how the learning outcomes were achieved, and how teachers have managed to guide the Finnish-speaking students.

This topic is very important nowadays, because HAAGA-HELIA had to discontinue their Swedish-speaking degree programme in autumn 2012, after which the new bilin-gual programme was introduced. The Swedish language has been the object of polemics in the media regularly in the past few years, and the status of the language has been under scrutiny and opinions for and against have been put forward.

The theoretical framework is based on previous research and literature on the subject concerning concepts such as integration, motivation, teaching methods and of course the theory of learning second languages.

Qualitative research methods with theme interviews were used. The interview material was gathered from January 2014 to May 2014. A total of nine persons were interviewed, seven of which through the Webropol program and two by means of Skype. The number of interviews was modest, yet it was considered adequate particularly as the target group was also small.

At the conclusion of the interview process it was evident that the students were satisfied with their Swedish-speaking or bilingual education. At the end of the study a few improvement suggestions are also put forward, which HAAGA-HELIA hopefully will benefit from.