Vaateliaan putkilokasvilajiston säilyminen pitkään hoidossa pysyneillä eteläsuomalaisilla niityillä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka harvinaiseksi käyneille, perinteisesti hoidetuille niityille tyypillinen vaatelias putkilokasvilajisto on säilynyt pitkään hoidossa pysyneillä eteläsuomalaisilla niityillä. Vertailukohteina tutkimuksessa oli vastaavanlaisia, vain osittain hoidettuja ja hoitamattomia niittyjä. Kaikkiaan tutkimuskohteina oli 66 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa sijaitsevaa perinnebiotooppeina arvokkaaksi luokiteltua tuoretta niittyä ja ketoa, joilla on erilaiset hoitohistoriat. Opinnäytetyö tehtiin osana vuonna 2021 käynnistettyä Suomen ympäristökeskuksen PEBIHOITO-hanketta ja sen toimeksiantajana on Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiyksikkö. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2021 osana PEBIHOITO-hankkeen kasvillisuusinventointeja. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä oli tutkimuskohteiden kattava kartoitus muun muassa selkälinjamenetelmää käyttäen, sekä saadun aineiston tilastollinen analysointi. Tutkimustulosten perusteella ei voida kiistatta osoittaa vaateliaan putkilokasvilajiston säilyneen parhaiten pitkään hoidossa pysyneillä niityillä. Tuloksiin on todennäköisesti vaikuttanut vaikeus luokitella hyvin monenlaisissa hoitotilanteissa olevia tutkimuskohteita vertailukelpoisesti. Useat tutkimustulokset kuitenkin tukevat aiempaa tutkimustietoa perinteisten hoitotoimien merkityksellisyydestä vaateliaan niittylajiston menestymisedellytyksille.

Avainsanat Putkilokasvilaji, niitty, keto, indikaattorilaji, perinnebiotooppi Sivut 81 sivua ja liitteitä 4 sivua

The aim of this thesis was to learn, how the demanding vascular plant species, which are typical for traditionally maintained, and nowadays rare semi-natural grasslands, are preserved in continuously maintained meadows of Southern Finland compared to similar meadows with less or no maintenance. The study was carried out in 66 mesic and dry meadows with different histories of maintenance in the regions of Uusimaa, Pirkanmaa and Varsinais-Suomi. The thesis was made as a part of a research project called PEBIHOITO-project, which was started by The Finnish Environmental Institute in 2021. The commissioner of this thesis is the biodiversity unit of The Finnish Environmental Institute. The study was made by using two different spatial scales in every site, making a complete inventory in these two resolutions, and then observing the material by statistical analysis. As a result, it seems that the demanding vascular plant species do not remain better in continuously maintained meadows compared to the meadows with different history of maintenance. The results may have been affected by the difficulty of classifying sites with numerous different situations of maintenance in comparable way. Yet, several results support earlier studies with results underlining the importance of traditional maintenance for preserving demanding vascular plant species. Keywords Vascular plant species, grassland, meadow, indicator species, semi-natural biotope Pages 81 pages and appendices 4 pages