Rytmihäirölääkkeiden turvallinen käyttö
Evans, Halyna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120426229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120426229
Tiivistelmä
Rytmihäiriö on sydämen poikkeava toiminta ja se voi olla nopea tai hidas. Nopeat rytmihäiriöt voidaan jakaa eteisperäisiin ja kammioperäisiin rytmihäiriöihin. Hitaat rytmihäiriöt johtuvat eteis-kammiojohtumisen häiriöstä ja sinussolmukkeen toimintahäiriöstä. Rytmihäiriö syntyy silloin, kun sydämen sähköisen herätteen syntymispaikka tai nopeus muuttuu tai sen johtuminen on hidastunut tai nopeutunut.
Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli potilaan terveyden ylipitämisessä, sairauden parantamisessa ja potilaan kärsimysten lievittämisessä. Turvallinen lääkehoito on moniammatillinen yhteistyön prosessi ja tarvittaes-sa sairaanhoitaja konsultoi lääkäriä ja farmaseuttia. Turvalliseen lääkehoitoprosessiin kuuluu lääkehoidon riskin tunnistamisen ja niiden ennakoiminen.
Kirjallisuuskatsaus on metodi ja tutkimustekniikka, jonka avulla tutkittiin jo tehdyt tutkimukset. Sen jäl-keen tehtiin ’tutkimusta tutkimuksesta’ eli tutkittiin tutkimusten tuloksien kokonaisuutta, joka on perusta uusille tutkimustuloksille. Kirjallisuushaun prosessin aikana oli tärkeää pitää tutkimuskysymykset esillä tai muistaa niistä ne, jotka ohjasivat tiedon- ja aineiston hakua. Hakusanat olivat suomen ja englanninkielisiä avainsanoja. Tietokantahauissa hakua rajattiin seuraavalla tavalla: julkaistu 2015–2022, saatavilla kokoteks-ti, ilmainen artikkeli, arvioitu artikkeli, julkaistu englannin tai suomen kielellä.
Tutkimuksista ja artikkeleista nousi esille, että tällä hetkellä amiodaroni on tehokkain rytmihäiriölääke, joka käytetään tappavien kammioperäisten rytmihäiriöiden ehkäisyssä, hallinnassa ja eteisvärinän hoidos-sa. Hoito amiodaronilla sammutusjakson aikana on osoittautunut tehokkaammaksi eteisvärinän vähentä-misessä kuin propafenonin hoito. Kliinisessä tutkimuksessa oli todettu, että potilaskohtaiset tekijät vai-kuttavat eteisvärinäkohtauksen akuuttihoidon lääkkeen valintaan.
Kaikki rytmihäiriölääkkeet läpäisevät istukan. Sen vuoksi rytmihäiriölääke annetaan raskauden aikana pie-nenä annoksena. Rytmihäiriölääkkeiden valikoima on pieni ja ikääntyneillä taustalla olevat sairaudet voivat rajata niiden käyttöä. Potilaan tullessa päivystykseen tutkimus ja rytmihäiriöhoito pitää aloittaa mahdolli-simman pian.
Digoksiinin hoidon turvallisuus on nykyään kyseenalainen. Tutkijat korostivat, että digoksiinia kannattaa korvata beetasalpaajilla. Digoksiinia hoidon aikana lääkkeen pitoisuutta plasmassa pitää seurata tarkasti.
Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli potilaan terveyden ylipitämisessä, sairauden parantamisessa ja potilaan kärsimysten lievittämisessä. Turvallinen lääkehoito on moniammatillinen yhteistyön prosessi ja tarvittaes-sa sairaanhoitaja konsultoi lääkäriä ja farmaseuttia. Turvalliseen lääkehoitoprosessiin kuuluu lääkehoidon riskin tunnistamisen ja niiden ennakoiminen.
Kirjallisuuskatsaus on metodi ja tutkimustekniikka, jonka avulla tutkittiin jo tehdyt tutkimukset. Sen jäl-keen tehtiin ’tutkimusta tutkimuksesta’ eli tutkittiin tutkimusten tuloksien kokonaisuutta, joka on perusta uusille tutkimustuloksille. Kirjallisuushaun prosessin aikana oli tärkeää pitää tutkimuskysymykset esillä tai muistaa niistä ne, jotka ohjasivat tiedon- ja aineiston hakua. Hakusanat olivat suomen ja englanninkielisiä avainsanoja. Tietokantahauissa hakua rajattiin seuraavalla tavalla: julkaistu 2015–2022, saatavilla kokoteks-ti, ilmainen artikkeli, arvioitu artikkeli, julkaistu englannin tai suomen kielellä.
Tutkimuksista ja artikkeleista nousi esille, että tällä hetkellä amiodaroni on tehokkain rytmihäiriölääke, joka käytetään tappavien kammioperäisten rytmihäiriöiden ehkäisyssä, hallinnassa ja eteisvärinän hoidos-sa. Hoito amiodaronilla sammutusjakson aikana on osoittautunut tehokkaammaksi eteisvärinän vähentä-misessä kuin propafenonin hoito. Kliinisessä tutkimuksessa oli todettu, että potilaskohtaiset tekijät vai-kuttavat eteisvärinäkohtauksen akuuttihoidon lääkkeen valintaan.
Kaikki rytmihäiriölääkkeet läpäisevät istukan. Sen vuoksi rytmihäiriölääke annetaan raskauden aikana pie-nenä annoksena. Rytmihäiriölääkkeiden valikoima on pieni ja ikääntyneillä taustalla olevat sairaudet voivat rajata niiden käyttöä. Potilaan tullessa päivystykseen tutkimus ja rytmihäiriöhoito pitää aloittaa mahdolli-simman pian.
Digoksiinin hoidon turvallisuus on nykyään kyseenalainen. Tutkijat korostivat, että digoksiinia kannattaa korvata beetasalpaajilla. Digoksiinia hoidon aikana lääkkeen pitoisuutta plasmassa pitää seurata tarkasti.