Terveydenhoitajien kokemuksia MiRo-robotin käytettävyydestä osana 4–6-vuotiaiden lasten ikäkausitarkastusta : RoboSote-hankkeen teknologiakokeilu

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin Centria-ammattikorkeakoulun hallinnoiman RoboSote-hankkeen toimeksiantona. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa terveydenhoitajien kokemuksista heidän käyttäessään MiRo-robottia lastenneuvolassa osana 4–6-vuotiaiden lasten ikäkausitarkastusta. Käyttötilanteita olivat pituuden, painon ja päänympäryksen mittaaminen, rokottaminen sekä vastaanottotilanteen alku. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa MiRo-robotin soveltuvuudesta terveydenhoitajan työvälineeksi lastenneuvolassa kohdennettuna tiettyyn ikäryhmään ja käyttötilanteisiin.

Opinnäytetyö oli käytettävyystutkimus, joka toteutettiin neuvolaympäristössä. Aineisto kerättiin keväällä 2022 erään Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten lastenneuvolan terveydenhoitajilta Webropol-kyselyn avulla. Kysely sisälsi yksitoista strukturoitua väitettä ja yhden avoimen kohdan. Terveydenhoitajat vastasivat kyselyyn aina jokaisen MiRon käyttökerran jälkeen. Käyttökertoja kertyi yhteensä 14. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja tulokset visualisoitiin palkkikaavioina, frekvensseinä sekä prosentteina. Avoimen kohdan vastaukset käytiin läpi induktiivista sisällönanalyysia noudattaen. Tutkimuksen teoriapohja määriteltiin aihetta tukevaksi sisältäen käytettävyyden määrittelyn sekä tietoa robotiikasta ja terveydenhoitajan työnkuvasta.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että MiRo oli tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä helppokäyttöinen, teknisesti toimiva sekä kohtalaisen helppo ottaa mukaan vastaanottotilanteeseen. MiRoa oli myös turvallista käyttää, eikä riskitekijöitä esiintynyt tai vaihtoehtoisesti niitä ei tunnistettu. Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan MiRo ei kuitenkaan tuonut lisäarvoa työhön. MiRon käyttökokemusta ei juurikaan koettu miellyttävänä eikä se edistänyt vuorovaikutusta lapsen kanssa. Lisäksi MiRon toiminta koettiin jokseenkin epätarkoituksenmukaisena ja työtä häiritsevänä.

Johtopäätöksenä todettakoon, että MiRo soveltuisi todennäköisesti paremmin tilanteisiin, joissa sille olisi enemmän aikaa. MiRon jouhevampi toiminta tilanteessa vaatisi käyttäjältään myös hieman perehtymistä sen teknisiin säätömahdollisuuksiin. Teknologiakokeilun kautta kerätty tieto tuo apua neuvolapalveluiden kehittämiseen robotiikan avulla ja luo uusia näkökulmia jatkotutkimukseen.

The thesis was an assignment of the RoboSote-project managed by Centria University of Applied Sciences. The purpose of the study was to collect information about the experiences of public health nurses when they use the MiRo-robot as a part of the health check of children aged 4–6. The situations where the robot was used were measuring height, weight, head circumference, vaccinating and the beginning of the health check. The aim of the thesis was to produce information on the suitability of the MiRo-robot as a work mate for a public health nurse in a child health clinic, targeted at a specified age group and usage situations.

The thesis was a usability study that was carried out in a child health clinic. The data was collected in the spring of 2022 from the public health nurses of a child health clinic in Central Ostrobothnia Joint Municipal Authority for Social and Health Services Soite with a Webropol-survey. The survey included eleven structured questions and one open question. The public health nurses answered the survey after each use of MiRo. A total of 14 uses were accumulated. The data was analyzed using statistical methods and visualized as percentages and frequencies. The results were graphically visualized as a bar graphs. The answers to the open question were analyzed with inductive content analysis. The theoretical part of the research includes the definition of usability, information about robotics and a description of the public health nurse’s job.

Based on the results of the study, public health nurses found MiRo easy to use, technically functional and moderately easy to transport with the public health nurse´s work. MiRo was also safe to use, and no risk factors occurred or were identified. According to the public health nurse´s experience MiRo did not bring added value to the work. The user experience of MiRo was rather unpleasant and it did not promote interaction with the child. MiRo's operation was inexpedient and disruptive to work.

As a conclusion, MiRo would probably be better suited to situations that would be more freely scheduled. MiRo's more flexible operation in the situation would also require its user to become somewhat familiar with its technical adjustment possibilities. The information collected through the technology experiment contributes to the development of child health clinic -services with the help of robotics and creates new perspectives for further research.