Asiakastyytyväisyyskysely lastensuojelun jälkihuollon asiakkaille
Mäkelä, Marjo; Mustonen, Henna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121027765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121027765
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän (Essote) sijais- ja jälkihuoltoyksikön (Pessi) jälkihuoltoasiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun ja kartoitettiin asiakkaiden kehittämisideioita palvelun parantamiseksi.
Ajatus ja idea lastensuojelun jälkihuoltopalvelujen asiakastyytyväisyyden kartoittamisesta on tullut meiltä opinnäytetyön tehneiltä opiskelijoilta. Essoten sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi piti opinnäytetyön ideaa hyvänä ja oli alusta asti kanssamme suunnittelemassa opinnäytetyötä sekä keräämässä vastauksia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tietoa asiakkailta kerättiin pääasiassa paperisella, Webropol-ohjelmalla laaditulla, asiakastyytyväisyyskaavakkeella. Kysymykset olivat strukturoituja kysymyksiä, lisäksi lopussa oli kolme avointa kysymystä. Suurin osa vastauksista saatiin jälkihuoltoyksikön ohjaajien ja jälkihuoltoasiakkaiden kahdenkeskisillä tapaamisilla. Lisäksi muutamia vastauksia saatiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Vastanneet jälkihuollon asiakkaat olivat iältään 18-25-vuotiaita ja vastauksia kertyi yhteensä 28 kappaletta. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta-alueella jälkihuollon asiakkaita on yhteensä noin 150.
Asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksista kävi ilmi, että asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakkaat olisivat kaivanneet kuitenkin hieman lisää tukea vertaistuen löytämiseen ja oman elämäntilanteen parempaan huomioimiseen. Kehittämisideoina asiakkailta nousi esiin toivomus, että nuoret otettaisiin vastaan ihmisinä eikä ongelmina ja, että työntekijät kyselisivät välillä kuulumisia aktiivisemmin sekä muistuttaisivat jälkihuoltoon kuuluvista eduista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jälkihuoltopalveluiden toteuttamisessa on paljon toimivaa ja nuoret saavat palvelusta tukea ja apua itsenäisen elämänsä alkutaipaleelle. Kyselyn perusteella ilmeni kuitenkin myös aihetta miettiä, voitaisiinko palvelua kehittää ja yksilöllistää vielä enemmän, että se tukisi entistä paremmin nuoren itsenäisen elämän alkua.
Ajatus ja idea lastensuojelun jälkihuoltopalvelujen asiakastyytyväisyyden kartoittamisesta on tullut meiltä opinnäytetyön tehneiltä opiskelijoilta. Essoten sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi piti opinnäytetyön ideaa hyvänä ja oli alusta asti kanssamme suunnittelemassa opinnäytetyötä sekä keräämässä vastauksia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tietoa asiakkailta kerättiin pääasiassa paperisella, Webropol-ohjelmalla laaditulla, asiakastyytyväisyyskaavakkeella. Kysymykset olivat strukturoituja kysymyksiä, lisäksi lopussa oli kolme avointa kysymystä. Suurin osa vastauksista saatiin jälkihuoltoyksikön ohjaajien ja jälkihuoltoasiakkaiden kahdenkeskisillä tapaamisilla. Lisäksi muutamia vastauksia saatiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Vastanneet jälkihuollon asiakkaat olivat iältään 18-25-vuotiaita ja vastauksia kertyi yhteensä 28 kappaletta. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta-alueella jälkihuollon asiakkaita on yhteensä noin 150.
Asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksista kävi ilmi, että asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakkaat olisivat kaivanneet kuitenkin hieman lisää tukea vertaistuen löytämiseen ja oman elämäntilanteen parempaan huomioimiseen. Kehittämisideoina asiakkailta nousi esiin toivomus, että nuoret otettaisiin vastaan ihmisinä eikä ongelmina ja, että työntekijät kyselisivät välillä kuulumisia aktiivisemmin sekä muistuttaisivat jälkihuoltoon kuuluvista eduista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jälkihuoltopalveluiden toteuttamisessa on paljon toimivaa ja nuoret saavat palvelusta tukea ja apua itsenäisen elämänsä alkutaipaleelle. Kyselyn perusteella ilmeni kuitenkin myös aihetta miettiä, voitaisiinko palvelua kehittää ja yksilöllistää vielä enemmän, että se tukisi entistä paremmin nuoren itsenäisen elämän alkua.