Onnistunutta yhteistyötä median kanssa – miten juttuvinkki kannattaa tarjota toimittajalle
Virtanen, Anne (2022)
Virtanen, Anne
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121127880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121127880
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe sijoittuu journalismin ja yhteisöviestinnän kohtaamispisteeseen: järjestöjen tekemään mediayhteistyöhön ja toimittajille tarjottaviin juttuvinkkeihin. Kehittämishankkeen aihevalinnan kimmokkeena olivat tekijän henkilökohtaiset kokemukset siitä, miten median mielenkiinnon herättäminen ja uutiskynnyksen ylittäminen perinteisen tiedottamisen kautta ei ole enää riittävä toimintatapa mediayhteistyön harjoittamisessa.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli madaltaa järjestöviestijöiden ja toimittajien välisen yhteistyön kynnystä ja tuottaa laadukkaampia, journalistiset näkökulmat paremmin huomioivia juttuvinkkejä median käyttöön. Näkökulma kehittämishankkeessa oli rajattu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, valtakunnallisiin ja alueellisiin uutis- ja ajankohtaismedioihin sekä juttuvinkin tarjoamiseen.
Työ koostui toimittajille ja järjestöviestijöille keväällä 2019 suoritetuista kyselytutkimuksista sekä juttuvinkin laatimista ohjeistavan materiaalipaketin laatimisesta. Kyselytutkimuksissa etsittiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: TK1: Millaisia haasteita juttuvinkkejä tarjoavat järjestöviestijät kokevat työssään, TK2: Millaisia käytännön vinkkejä toimittajat haluavat antaa heihin yhteyttä ottaville järjestöviestijöille ja TK3: Millainen on journalistiset näkökulmat huomioiva juttuvinkki ja miten se kannattaa tarjota toimittajille. Samalla kyselyissä kartoitettiin ammattiryhmien välisen yhteistyön aktiivisuutta ja toimivuutta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui tapaustutkimus.
Sekä toimittajat että järjestöviestijät kokivat aiheen merkitykselliseksi ja antoivat käytännön neuvoja yhteistyön kehittämiseen. Onnistuneen yhteistyön avaimia olivat toimittajien mielestä avoimuus ja luottamus, taito puhua ymmärrettävästi ja suoraan, käsitys siitä, millaisia juttuja kyseiseen mediaan kyseinen toimittaja tekee sekä kyky esitellä täsmällinen aihe, ei pelkkä ympäripyöreä idea. Järjestöviestijät pitivät toimittajaan lähestymisessä tärkeänä riittävän kiinnostavan uutiskulman tai juttuaiheen löytämistä juuri kyseiselle medialle, ajankohtaisuutta, lukijan saamaa hyötyä, kiinnostavaa ja hyvin paketoitua sisältöä sekä juttuvinkin kärjen esittämistä selkeästi.
Tutkimusaineiston pohjalta koottiin materiaalipaketti, jota kutsutaan Juttuvinkkipakiksi. Juttuvinkkipakin rakentamisen tarkoituksena oli, että järjestöviestijät ymmärtäisivät paremmin medioiden erityispiirteiden ja journalistisen näkökulman huomioonottamisen merkityksen sekä voisivat kehittää työprosessejaan siten, että toimittajiin yhteydenottamisen kynnys madaltuu. Materiaalipaketti laadittiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tarpeiden näkökulmasta, mutta sitä voidaan soveltaa myös muilla toimialoilla.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli madaltaa järjestöviestijöiden ja toimittajien välisen yhteistyön kynnystä ja tuottaa laadukkaampia, journalistiset näkökulmat paremmin huomioivia juttuvinkkejä median käyttöön. Näkökulma kehittämishankkeessa oli rajattu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, valtakunnallisiin ja alueellisiin uutis- ja ajankohtaismedioihin sekä juttuvinkin tarjoamiseen.
Työ koostui toimittajille ja järjestöviestijöille keväällä 2019 suoritetuista kyselytutkimuksista sekä juttuvinkin laatimista ohjeistavan materiaalipaketin laatimisesta. Kyselytutkimuksissa etsittiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: TK1: Millaisia haasteita juttuvinkkejä tarjoavat järjestöviestijät kokevat työssään, TK2: Millaisia käytännön vinkkejä toimittajat haluavat antaa heihin yhteyttä ottaville järjestöviestijöille ja TK3: Millainen on journalistiset näkökulmat huomioiva juttuvinkki ja miten se kannattaa tarjota toimittajille. Samalla kyselyissä kartoitettiin ammattiryhmien välisen yhteistyön aktiivisuutta ja toimivuutta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui tapaustutkimus.
Sekä toimittajat että järjestöviestijät kokivat aiheen merkitykselliseksi ja antoivat käytännön neuvoja yhteistyön kehittämiseen. Onnistuneen yhteistyön avaimia olivat toimittajien mielestä avoimuus ja luottamus, taito puhua ymmärrettävästi ja suoraan, käsitys siitä, millaisia juttuja kyseiseen mediaan kyseinen toimittaja tekee sekä kyky esitellä täsmällinen aihe, ei pelkkä ympäripyöreä idea. Järjestöviestijät pitivät toimittajaan lähestymisessä tärkeänä riittävän kiinnostavan uutiskulman tai juttuaiheen löytämistä juuri kyseiselle medialle, ajankohtaisuutta, lukijan saamaa hyötyä, kiinnostavaa ja hyvin paketoitua sisältöä sekä juttuvinkin kärjen esittämistä selkeästi.
Tutkimusaineiston pohjalta koottiin materiaalipaketti, jota kutsutaan Juttuvinkkipakiksi. Juttuvinkkipakin rakentamisen tarkoituksena oli, että järjestöviestijät ymmärtäisivät paremmin medioiden erityispiirteiden ja journalistisen näkökulman huomioonottamisen merkityksen sekä voisivat kehittää työprosessejaan siten, että toimittajiin yhteydenottamisen kynnys madaltuu. Materiaalipaketti laadittiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tarpeiden näkökulmasta, mutta sitä voidaan soveltaa myös muilla toimialoilla.