Sähköinen työvaiheseuranta pk-yrityksessä
Lahtinen, Ville (2022)
Lahtinen, Ville
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927461
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa toimeksiantajayritystä (Länsi-Kalkkuna Oy) löytämään ratkaisuja työvaiheseurantaprosessin sähköistämiselle. Tällä hetkellä yrityksessä työvaiheseuranta hoidetaan siten, että työntekijät merkitsevät paperille työpäivän aikana tekemänsä työtunnit työpistekohtaisesti. Tämän jälkeen lukuisat työtuntitiedot syötetään paperilta Exceliin. Prosessi on kuitenkin mahdollista hoitaa myös jouhevasti kokonaan sähköisesti ja tätä varten valmiita sähköisiä työvaiheseurantavaihtoehtoja etsitään eri sovelluskehittäjiltä. Monet toimijat kuitenkin pääasiallisesti tarjoavat lakisääteistä työajanseurantaa ja työvaiheseuranta jää lähinnä lisäpalvelun rooliin.
Työajanseurantasovellusten hyödyntäminen työvaiheseurantatarkoitukseen on tietysti vain yksi näkökulma, miten ratkaisu voidaan toteuttaa. Opinnäytetyön ikään kuin johdonmukaistamiseksi muita näkökulmia ei ole pohdittu, vaan teema pysyy yhdenlaisten sovellusten ympärillä. Sovelluksia, joita valikoitui kolme (3) eli JotBar, Deltabit ja Nepton, tarkastellaan kustannusten ja mahdollisen hukan minimoimisen suhteen. Lisäksi tarkastellaan, miten eri laitehankinnat soveltuvat yhteen EU:n GDPR:n eli General Data Protection Regulation -tietosuoja-asetuksen kanssa. Myös investointiprosessinäkökulmaa sivutaan pintapuolisesti.
Työajanseurantasovellusten hyödyntäminen työvaiheseurantatarkoitukseen on tietysti vain yksi näkökulma, miten ratkaisu voidaan toteuttaa. Opinnäytetyön ikään kuin johdonmukaistamiseksi muita näkökulmia ei ole pohdittu, vaan teema pysyy yhdenlaisten sovellusten ympärillä. Sovelluksia, joita valikoitui kolme (3) eli JotBar, Deltabit ja Nepton, tarkastellaan kustannusten ja mahdollisen hukan minimoimisen suhteen. Lisäksi tarkastellaan, miten eri laitehankinnat soveltuvat yhteen EU:n GDPR:n eli General Data Protection Regulation -tietosuoja-asetuksen kanssa. Myös investointiprosessinäkökulmaa sivutaan pintapuolisesti.