”Tärkein homma, että laulettais paljon”. Ohjaavien opettajien käsityksiä laulamisen asemasta luokan- ja musiikinopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa
Pukki, Laura (2022)
Pukki, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121227975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121227975
Tiivistelmä
Laulaminen on osa koulun perusopetuksen opetussuunnitelmaa, vaikka sen asema onkin musiikinopetuksen monipuolistumisen myötä vähentynyt. Laulu ja äänenkäyttö ovat osa ihmisen arkipäivää ja lähes jokainen ihminen käyttää ääntään vuorovaikutuksen ja itseilmaisun välineenä. Silti sen opettaminen on tutkimusten mukaan heikolla pohjalla. Tutkimukset (Suomi 2019, Nikali etc. 2021) osoittavat opettajien tarvitsevan tukea laulunopetusmenetelmien, äänenkäytön ja laulutekniikan osaamiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen asema laululla on koulussa, minkälainen laulupedagoginen osaaminen opetusharjoittelua suorittavilla opiskelijoilla on ja miten koulutuksella voitaisiin vastata koulussa ilmeneviin ja opiskelijoiden kokemiin haasteisiin. Harjoittelua tekevillä opiskelijoilla tulisi olla jo laulunopetuksen sisällöllistä osaamista, joten tutkimuksen tavoitteena on myös pohtia opiskelijoiden lauluopintoja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta.
Tutkijan oma työkokemus opettajankouluttajana sekä kiinnostus opetuksen kehitystyötä kohtaan olivat lähtökohtia tutkimukselle. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmea sekä luokanopettaja- että musiikinopettajaopiskelijoita ohjaavaa harjoittelukoulun opettajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastatteluna.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvailua siitä, minkälainen luokanopettaja- ja musiikinopettajaopiskelijoiden laulupedagoginen osaaminen on harjoittelua tehdessä. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden taidot harjoittelussa ovat vaihtelevia ja riippuvat opiskelijan taustasta äänenkäytön parissa. Laulupedagogiseen taitoon vaikuttavat tämän lisäksi itseluottamus ja luottamus omaan ääneen, ymmärrys koulukontekstista ja heterogeenisen ryhmän opettamisesta sekä laulunopetuksen tavoitteista. Tutkimuksen tärkeimpinä johtopäätöksinä oli opiskelijoiden laululle antamien merkitysten löytymisen ja tavoitteellisen laulunopetuksen suunnittelun tukeminen. Koska laulaminen on ilmiönä monimutkainen, sen opetusprosessin ymmärtäminen ja opetuksen suunnittelu vaativat osaamista laulusta niin fyysisenä, psyykkisenä kuin sosiaalisena ilmiönä.
Tutkimuksen avulla saatiin kehitysideoita koulutukseen ja tuotiin esille selkeitä opettajankoulutuksen kehityskohteita koskien lauluopintoja.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen asema laululla on koulussa, minkälainen laulupedagoginen osaaminen opetusharjoittelua suorittavilla opiskelijoilla on ja miten koulutuksella voitaisiin vastata koulussa ilmeneviin ja opiskelijoiden kokemiin haasteisiin. Harjoittelua tekevillä opiskelijoilla tulisi olla jo laulunopetuksen sisällöllistä osaamista, joten tutkimuksen tavoitteena on myös pohtia opiskelijoiden lauluopintoja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta.
Tutkijan oma työkokemus opettajankouluttajana sekä kiinnostus opetuksen kehitystyötä kohtaan olivat lähtökohtia tutkimukselle. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmea sekä luokanopettaja- että musiikinopettajaopiskelijoita ohjaavaa harjoittelukoulun opettajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastatteluna.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvailua siitä, minkälainen luokanopettaja- ja musiikinopettajaopiskelijoiden laulupedagoginen osaaminen on harjoittelua tehdessä. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden taidot harjoittelussa ovat vaihtelevia ja riippuvat opiskelijan taustasta äänenkäytön parissa. Laulupedagogiseen taitoon vaikuttavat tämän lisäksi itseluottamus ja luottamus omaan ääneen, ymmärrys koulukontekstista ja heterogeenisen ryhmän opettamisesta sekä laulunopetuksen tavoitteista. Tutkimuksen tärkeimpinä johtopäätöksinä oli opiskelijoiden laululle antamien merkitysten löytymisen ja tavoitteellisen laulunopetuksen suunnittelun tukeminen. Koska laulaminen on ilmiönä monimutkainen, sen opetusprosessin ymmärtäminen ja opetuksen suunnittelu vaativat osaamista laulusta niin fyysisenä, psyykkisenä kuin sosiaalisena ilmiönä.
Tutkimuksen avulla saatiin kehitysideoita koulutukseen ja tuotiin esille selkeitä opettajankoulutuksen kehityskohteita koskien lauluopintoja.
