Kuinka kamppailla? : taiteesta, aktivismista ja kehtaamisesta
Söderholm, Satu (2022)
Söderholm, Satu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121127822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121127822
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee taidetta yhteiskunnallisena käytäntönä ja tapana osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Erityisen huomion kohteena on avantgarde, modernismin sisällä syntynyt suuntaus, joka haastoi aiemmat käsitykset taiteesta ja yhteiskunnasta. Historiallisen avantgarden osalta huomio kiinnittyy erityisesti avantgarden viimeiseksi liikkeeksi kutsuttuun ryhmään, kansainvälisiin situationisteihin, jolle ihmisten arkiset kokemukset ja yhteiskunnallinen muutos olivat taidetta tärkeämpiä.
Avantgarden todetaan usein kuolleen viimeistään postmodernismin syntyessä. Postmodernismia ja sitä seurannutta kapitalistista realismia tarkastellaan tässä opinnäytetyössä ennen kaikkea historiallisina ilmiöinä ja aikalaiskonteksteina, jotka loivat uudenlaisen yhteiskunnallisen eetoksen, joka näkyi vahvasti myös taiteessa. Avantgardelle ominainen pyrkimys maailman, tai vähintään taiteen, muuttamiseen unohdettiin, ja tilalle nousivat uudella tavoin estetisointi, ironia ja etäisyyden ottaminen.
Opinnäytetyössä tarkastellaan yhteiskunnallisiin olosuhteisiin kiinnittyvän taiteen muotoja ja mahdollisuuksia avantgarden aikana ja sen jälkeen. Esiin nousee nykyhetken aktivistinen taide avantgarden yhtenä perillisenä ja yhteiskunnallisen toiminnan muotona. Erityisen kiinnostuksen kohteena on valokuvaus ja sen rooli aktivismissa.
Opinnäytetyön historiallinen osuus on tehty ensisijaisesti kirjallista lähdeaineistoa käyttäen. Lähdekirjallisuus on valikoitunut lumipallomaisesti siten, että yhteen lähteeseen perehtyminen on johdattanut edelleen seuraavien lähteiden äärelle ja syvempään ymmärrykseen käsiteltävästä ilmiöstä. Opinnäytetyön teemojen osalta keskeisiä teoreetikkoja ovat Walter Benjamin, Peter Bürger, Guy Debord ja Mark Fisher. Nykyhetken osalta kirjallisen aineiston rinnalle nousevat tekijän omat kokemukset aktivismista ja yhteiskunnallisista liikkeistä.
Avantgarden todetaan usein kuolleen viimeistään postmodernismin syntyessä. Postmodernismia ja sitä seurannutta kapitalistista realismia tarkastellaan tässä opinnäytetyössä ennen kaikkea historiallisina ilmiöinä ja aikalaiskonteksteina, jotka loivat uudenlaisen yhteiskunnallisen eetoksen, joka näkyi vahvasti myös taiteessa. Avantgardelle ominainen pyrkimys maailman, tai vähintään taiteen, muuttamiseen unohdettiin, ja tilalle nousivat uudella tavoin estetisointi, ironia ja etäisyyden ottaminen.
Opinnäytetyössä tarkastellaan yhteiskunnallisiin olosuhteisiin kiinnittyvän taiteen muotoja ja mahdollisuuksia avantgarden aikana ja sen jälkeen. Esiin nousee nykyhetken aktivistinen taide avantgarden yhtenä perillisenä ja yhteiskunnallisen toiminnan muotona. Erityisen kiinnostuksen kohteena on valokuvaus ja sen rooli aktivismissa.
Opinnäytetyön historiallinen osuus on tehty ensisijaisesti kirjallista lähdeaineistoa käyttäen. Lähdekirjallisuus on valikoitunut lumipallomaisesti siten, että yhteen lähteeseen perehtyminen on johdattanut edelleen seuraavien lähteiden äärelle ja syvempään ymmärrykseen käsiteltävästä ilmiöstä. Opinnäytetyön teemojen osalta keskeisiä teoreetikkoja ovat Walter Benjamin, Peter Bürger, Guy Debord ja Mark Fisher. Nykyhetken osalta kirjallisen aineiston rinnalle nousevat tekijän omat kokemukset aktivismista ja yhteiskunnallisista liikkeistä.
