Perhetyön laadun arviointi sijoitettujen lasten vanhempien kokemana : tapaustutkimus Lotilan Kristalli
Holland, Tiina (2022)
Holland, Tiina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228048
Tiivistelmä
Opinnäytetyö perustui työelämälähtöiseen kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli tutkia ja kartoittaa, millaiseksi sijoitettujen lasten vanhemmat arvioivat perhetyön laatua, millaisia tarpeita ja odotuksia perhetyöhön liittyy sekä millä tavoin perheiden kanssa tehtävää työtä voisi kehittää. Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana toimi tapaustutkimus, jossa kohteena oli erityistason sijaishuollon yksikkö Lotilan Kristalli. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella tuloksia suhteessa palveluntuottajalle asetettuihin laatukriteereihin sekä arvioida, toteutuvatko ne vanhempien näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin Mixed Method Research -menetelmällä, jossa määrällinen ja laadullinen tutkimusmenetelmä yhdistyivät. Määrällisellä tutkimuksella saatiin tuotettua numeraalista aineistoa perhetyön laadun arvioinnista. Määrällistä aineistoa täydentävillä avoimilla kysymyksillä sekä avoimella haastattelulla selvitettiin vanhempien tarpeita ja odotuksia, jotka liittyivät laadukkaaseen perhetyöhön. Tutkimuksen tieteellinen hypoteesi syntyi aikaisemmista tutkimuksista, jotka olivat osoittaneet, että sijaishuollossa vanhemmuutta ei tueta tarpeeksi sijoituksen aikana.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat aikaisemmista tutkimuksista poiketen, että valtaosa vanhemmista koki saaneensa henkilökunnalta riittävää tukea lapsen sijoituksen aikana. Vanhemmat totesivat, että heidän mielipiteensä oli otettu huomioon lapsen sijaishuollon arjessa. Osallisuuden koettiin toteutuneen pääosin hyvin, mutta epäselvyyttä oli siinä, miten vanhemmat voisivat vaikuttaa lapsen arkeen Lotilan Kristallissa. Valtaosa vastanneista kuvaili Lotilan Kristallin toimintaympäristöä kauniiksi ja kutsuvaksi. Ilmapiiri koettiin valtaosin turvalliseksi, rauhalliseksi sekä ystävälliseksi. Lapsen omaohjaajatyöskentelyä pidettiin erittäin merkityksellisenä. Perhetyön katsottiin tuovan arvoa palvelukokonaisuuteen, mutta vanhemmat eivät olleet kaikilta osin tietoisia perhetyön mahdollisuuksista ja tavoitteista. Henkilökunnan ja vanhempien välinen yhteistyö oli sujuvaa, mutta henkilökunnan vaihtuvuuteen ja psykiatriseen asiantuntijuuteen toivottiin parannusta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että perhetyön laadun katsottiin olevan hyvällä tasolla. Vanhemmat kokivat hyvän yhteistyön merkittäväksi laadulliseksi tekijäksi. Perheterapeutin palveluiden sekä omaohjaajatyön nähtiin tuovan apua sijoituksen aikaisiin haasteisiin ja tukea vanhemmuuteen. Vanhempien aikaisemmat kokemukset vaikuttivat nykyisiin odotuksiin laadukkaasta sijaishuollon perhetyöstä.
Tutkimus toteutettiin Mixed Method Research -menetelmällä, jossa määrällinen ja laadullinen tutkimusmenetelmä yhdistyivät. Määrällisellä tutkimuksella saatiin tuotettua numeraalista aineistoa perhetyön laadun arvioinnista. Määrällistä aineistoa täydentävillä avoimilla kysymyksillä sekä avoimella haastattelulla selvitettiin vanhempien tarpeita ja odotuksia, jotka liittyivät laadukkaaseen perhetyöhön. Tutkimuksen tieteellinen hypoteesi syntyi aikaisemmista tutkimuksista, jotka olivat osoittaneet, että sijaishuollossa vanhemmuutta ei tueta tarpeeksi sijoituksen aikana.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat aikaisemmista tutkimuksista poiketen, että valtaosa vanhemmista koki saaneensa henkilökunnalta riittävää tukea lapsen sijoituksen aikana. Vanhemmat totesivat, että heidän mielipiteensä oli otettu huomioon lapsen sijaishuollon arjessa. Osallisuuden koettiin toteutuneen pääosin hyvin, mutta epäselvyyttä oli siinä, miten vanhemmat voisivat vaikuttaa lapsen arkeen Lotilan Kristallissa. Valtaosa vastanneista kuvaili Lotilan Kristallin toimintaympäristöä kauniiksi ja kutsuvaksi. Ilmapiiri koettiin valtaosin turvalliseksi, rauhalliseksi sekä ystävälliseksi. Lapsen omaohjaajatyöskentelyä pidettiin erittäin merkityksellisenä. Perhetyön katsottiin tuovan arvoa palvelukokonaisuuteen, mutta vanhemmat eivät olleet kaikilta osin tietoisia perhetyön mahdollisuuksista ja tavoitteista. Henkilökunnan ja vanhempien välinen yhteistyö oli sujuvaa, mutta henkilökunnan vaihtuvuuteen ja psykiatriseen asiantuntijuuteen toivottiin parannusta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että perhetyön laadun katsottiin olevan hyvällä tasolla. Vanhemmat kokivat hyvän yhteistyön merkittäväksi laadulliseksi tekijäksi. Perheterapeutin palveluiden sekä omaohjaajatyön nähtiin tuovan apua sijoituksen aikaisiin haasteisiin ja tukea vanhemmuuteen. Vanhempien aikaisemmat kokemukset vaikuttivat nykyisiin odotuksiin laadukkaasta sijaishuollon perhetyöstä.
