Työikäisenä muistisairauteen sairastuneen muistipolku : ongelmakohdat palveluissa ja tuissa
Heikkinen, Teija (2022)
Heikkinen, Teija
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228075
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ovat työikäisenä muistisairausdiagnoosin saaneen henkilön kokemukset hänen arkeaan tukevista palveluista. Tavoitteena oli kartoittaa mahdolliset ongelmakohdat palvelukokonaisuudessa eli muistipolussa. Opinnäytetyön tehtävänä on tuoda nämä ongelmakohdat näkyviksi. Opinnäytetyön työelämätaho Pirkanmaan Muistiyhdistys ry voi käyttää opinnäytetyön kautta saatua tietoa vaikuttamistyön tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea työikäisenä muistisairausdiagnoosin saaneen henkilön läheistä. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin teorialähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksena ongelmakohdiksi muistisairaan muistipolulla nousivat varhaisen diagnoosin viivästyminen, yhteyshenkilön puuttuminen, jatkoseuranta sekä palveluiden kohdentuminen iäkkäämmille muistisairaille. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että työikäisen muistisairaan hoidosta puuttuu suunnitelmallisuus. Yhdellekään haastateltavien muistisairaalle läheiselle ei ollut laadittu hoito- ja palvelusuunnitelmaa eikä kuntoutussuunnitelmaa missään sairauden vaiheessa.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tuodaan esille toimivan muistipolun merkitys asiakkaan erilaisten hoito- ja palveluprosessien koordinoinnissa ja organisoinnissa eri toimijoiden välillä. Muistipolun avulla voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti toimiva palvelukokonaisuus, jolloin palveluntarve tunnistetaan ajoissa, ohjaus ja neuvonta on oikea-aikaista, palvelujen järjestäminen on saumatonta sekä seuranta ja arviointi jatkuvaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea työikäisenä muistisairausdiagnoosin saaneen henkilön läheistä. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin teorialähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksena ongelmakohdiksi muistisairaan muistipolulla nousivat varhaisen diagnoosin viivästyminen, yhteyshenkilön puuttuminen, jatkoseuranta sekä palveluiden kohdentuminen iäkkäämmille muistisairaille. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että työikäisen muistisairaan hoidosta puuttuu suunnitelmallisuus. Yhdellekään haastateltavien muistisairaalle läheiselle ei ollut laadittu hoito- ja palvelusuunnitelmaa eikä kuntoutussuunnitelmaa missään sairauden vaiheessa.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tuodaan esille toimivan muistipolun merkitys asiakkaan erilaisten hoito- ja palveluprosessien koordinoinnissa ja organisoinnissa eri toimijoiden välillä. Muistipolun avulla voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti toimiva palvelukokonaisuus, jolloin palveluntarve tunnistetaan ajoissa, ohjaus ja neuvonta on oikea-aikaista, palvelujen järjestäminen on saumatonta sekä seuranta ja arviointi jatkuvaa.