Messujen merkitys markkinointiviestinnän keinona valmistautuessa Tampereen Alihankintamessuille: case Ka-Mu Oy
Ollonqvist, Essi (2022)
Ollonqvist, Essi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228218
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää keskisuomalaisen konepajan Ka-Mu Oy:n Tampereen Alihankintamessuille valmistautumisen kannalta merkittävimmät tekijät, miten huolellisen valmistautumisen ansiosta voidaan edistää messuosallistumista ja sen avulla saavuttaa paremmin asetettuja tavoitteita. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat odottavat saavansa kyseisiltä messuilta, koska yrityksen oman kohderyhmän odotusten tunteminen on keskeinen osa valmistautumista. Tutkimuksen avulla oli tarkoitus lisätä ymmärrystä messuvalmistautumisen merkityksellisyydestä, jotta messuosallistumiset saadaan integroitua keskeiseksi osaksi Ka-Mun markkinointiviestintää.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kuutta eri messukävijää, jotka olivat joko Ka-Mun nykyisiä tai potentiaalisia asiakkaita. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen siirryttiin aineiston yksinkertaiseen koodaukseen sekä aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Ilmiön kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen, asiakkaiden odotuksien tunnistamisen ja oman kohderyhmän tuntemisen myötä teoriaan yhdistettynä saatiin selville messuosallistumisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä, joihin voidaan ratkaisevasti vaikuttaa huolellisella valmistautumisella. Messukävijöiden yhtenäinen mielipide oli, että he osallistuvat Tampereen Alihankintamessuille ylitsevoimaisesti eniten verkostoitumiseen ja tuttuihin toimittajiin liittyvien syiden takia. Ellei messuosasto olisi tutun toimittajan osasto, näkö- tai tuntoaistiin liittyvät aistiärsykkeet, henkilökohtainen messukutsu tai asiantunteva ja ulospäinsuuntautunut henkilökunta saattavat silti ratkaista messuosastolle päätymiseen. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä tutkia Alihankintamessujen jälkeistä aikaa, miten paljon tutkimuksessa selvinneet tekijät edistivät messuosallistumista ja pystyttiinkö asiakkaiden odotuksiin vastaamaan paremmin. Lisäksi olisi mielenkiintoista saada selville, mitkä tekijöistä olivat toimeksiantajayrityksen kannalta oleellisimmat.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kuutta eri messukävijää, jotka olivat joko Ka-Mun nykyisiä tai potentiaalisia asiakkaita. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen siirryttiin aineiston yksinkertaiseen koodaukseen sekä aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Ilmiön kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen, asiakkaiden odotuksien tunnistamisen ja oman kohderyhmän tuntemisen myötä teoriaan yhdistettynä saatiin selville messuosallistumisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä, joihin voidaan ratkaisevasti vaikuttaa huolellisella valmistautumisella. Messukävijöiden yhtenäinen mielipide oli, että he osallistuvat Tampereen Alihankintamessuille ylitsevoimaisesti eniten verkostoitumiseen ja tuttuihin toimittajiin liittyvien syiden takia. Ellei messuosasto olisi tutun toimittajan osasto, näkö- tai tuntoaistiin liittyvät aistiärsykkeet, henkilökohtainen messukutsu tai asiantunteva ja ulospäinsuuntautunut henkilökunta saattavat silti ratkaista messuosastolle päätymiseen. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä tutkia Alihankintamessujen jälkeistä aikaa, miten paljon tutkimuksessa selvinneet tekijät edistivät messuosallistumista ja pystyttiinkö asiakkaiden odotuksiin vastaamaan paremmin. Lisäksi olisi mielenkiintoista saada selville, mitkä tekijöistä olivat toimeksiantajayrityksen kannalta oleellisimmat.