Lean-ajattelun implementointi: Toimintatutkimus ICT-alan organisaatioon
Kässi, Riittakaisa (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228131
Tiivistelmä
Useat organisaatiot ovat etsineet lean-ajattelusta ratkaisua toimintansa kehittämiseen ja kilpailukykynsä ylläpitämiseen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Lean-ajattelun implementointi on prosessi, joka edellyttää panostamista osaamisen ja johtamisen kehittämiseen sekä koko henkilöstön sitouttamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää lean-ajattelun nykytilaa kohdeorganisaatiossa, sekä löytää keinoja lean-ajattelun implementoinniksi osaksi organisaation toimintakulttuuria. Tutkimus on työelämälähtöinen ja siinä tarkoituksena oli kehittää organisaation toimintaa. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, joka lasketaan kuuluvaksi laadulliseen tutkimussuuntaukseen.
Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista, joilla kartoitettiin lean-ajattelun nykytilaa kohdeorganisaatiossa tutkimushetkellä. Haastatteluihin osallistui kohdeorganisaation lähiesimiehet. Haastattelut analysoitiin ja koostettiin yhteenvedoksi, jonka pohjalta pidettiin kohdeorganisaation johtoryhmille työpajat. Työpajoissa valittiin kehityskohteet joihin rakennettiin kehityssuunnitelmat.
Tutkimustuloksissa arvioidaan lean-osaamista niin esimiesten kuin henkilöstönkin näkökulmasta sekä sitä, miten lean-ajattelu näkyy kohdeorganisaation arjessa. Tutkimuksessa nousi esiin olemassa olevia toimintamalleja, jotka edistävät lean-ajattelun juurruttamista kohdeorganisaatioon. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin lean-ajatteluun ja jatkuvaan parantamiseen liittyviä haasteita sekä asioita, joihin leanin implementoinnin edistämiseksi tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimuksen lopputuotoksena syntyi valikoitujen haasteiden pohjalta tehdyt kehityssuunnitelmat sekä suunnitelmat jatkotoimenpiteistä, joiden avulla leanin implementointia edistetään kohdeorganisaatiossa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää leanin implementointiin ja lean-osaamisen kasvattamiseen kohdeorganisaatiossa. Johtoryhmien aktiivinen osallistuminen tutkimusprosessiin auttoi heitä ymmärtämään lean-ajatteluun liittyviä osa-alueita sekä mahdollisti kohdeorganisaation tarpeisiin soveltuvan lopputuloksen. Tutkimustulosten pohjalta voidaan jatkossa rakentaa uusia kehityssuunnitelmia edistämään osastojen lean-matkaa. Tutkimustulokset ovat sidoksissa kohdeorganisaation kontekstiin, joten niitä ei sellaisenaan voida hyödyntää laajemmin. Tutkimuksessa hyödynnettyjä menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää myös muissa organisaatioissa.
Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista, joilla kartoitettiin lean-ajattelun nykytilaa kohdeorganisaatiossa tutkimushetkellä. Haastatteluihin osallistui kohdeorganisaation lähiesimiehet. Haastattelut analysoitiin ja koostettiin yhteenvedoksi, jonka pohjalta pidettiin kohdeorganisaation johtoryhmille työpajat. Työpajoissa valittiin kehityskohteet joihin rakennettiin kehityssuunnitelmat.
Tutkimustuloksissa arvioidaan lean-osaamista niin esimiesten kuin henkilöstönkin näkökulmasta sekä sitä, miten lean-ajattelu näkyy kohdeorganisaation arjessa. Tutkimuksessa nousi esiin olemassa olevia toimintamalleja, jotka edistävät lean-ajattelun juurruttamista kohdeorganisaatioon. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin lean-ajatteluun ja jatkuvaan parantamiseen liittyviä haasteita sekä asioita, joihin leanin implementoinnin edistämiseksi tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimuksen lopputuotoksena syntyi valikoitujen haasteiden pohjalta tehdyt kehityssuunnitelmat sekä suunnitelmat jatkotoimenpiteistä, joiden avulla leanin implementointia edistetään kohdeorganisaatiossa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää leanin implementointiin ja lean-osaamisen kasvattamiseen kohdeorganisaatiossa. Johtoryhmien aktiivinen osallistuminen tutkimusprosessiin auttoi heitä ymmärtämään lean-ajatteluun liittyviä osa-alueita sekä mahdollisti kohdeorganisaation tarpeisiin soveltuvan lopputuloksen. Tutkimustulosten pohjalta voidaan jatkossa rakentaa uusia kehityssuunnitelmia edistämään osastojen lean-matkaa. Tutkimustulokset ovat sidoksissa kohdeorganisaation kontekstiin, joten niitä ei sellaisenaan voida hyödyntää laajemmin. Tutkimuksessa hyödynnettyjä menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää myös muissa organisaatioissa.