Rakennustyömaan jätehuollon kehittäminen
Korpela, Tuomas (2022)
Korpela, Tuomas
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228224
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tyypillisen kerrostalohankkeen rakennusaikaista jätehuoltoa ja kartoitetaan olennaiset toimenpiteet onnistuneen jätehuollon toteuttamiseksi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Skanska Talonrakennus Oy, jonka jätehuollollista toimintaa työssä käsitellään. Opinnäytetyö laadittiin, koska työmaalla nähtiin tarpeelliseksi jätehuollon toteuttamisen selkeyttäminen.
Koska rakennusalalla tuotetaan merkittävä määrä jätettä, ohjaa rakennustyömaan jätehuollollista toimintaa useat velvoitteet ja määräykset esimerkiksi jätteiden kierrätyksestä. Näiden velvoitteiden täyttämiseksi tarkasteltiin opinnäytetyössä Skanskan jätehallintaa ja pyrittiin löytämään hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä jätehallinnan tehostamiseksi. Opinnäytetyössä käsitellään yleisten määräysten ja velvoitteiden lisäksi Skanskan omia jätehuoltokäytäntöjä sekä perehdytään kahden esimerkkityömaan toteutuneeseen jätehuoltoon. Opinnäytetyössä esitetään esimerkkikohteiden toteutuneet kierrätysasteet sekä eri jätejakeiden osuudet työmaan kokonaisjätemäärästä. Opinnäytetyöhön on kerätty aineistoa esimerkiksi jätelaista, RT-korteista sekä haastateltu Skanskan henkilöstöä aiheesta.
Opinnäytetyössä molemmat esimerkkikohteet ovat betonirunkoisia asuinkerrostaloja. Näiden työmaiden jätehuollossa määrällisesti suurimpia jätejakeita ovat betoni-, tiili- ja puujäte, joiden lajittelu työmaalla vaikuttaa merkittävästi työmaan kierrätysasteen muodostumiseen. Opinnäytetyössä tarkastellaan työmaiden hyväksi havaitsemia toimintamalleja sekä havainnoidaan työmailla usein kohdattuja jätehuollollisia haasteita. Opinnäytetyössä perehdytään mm. työmaahenkilöstön sitouttamisen ja lajitteluohjeistuksen selkeyttämisen mahdollistamiin vaikutuksiin rakennusjätteiden lajittelussa.
Opinnäytetyöhön on koottu lajitteluohjeet tärkeimpien jätejakeiden osalta sekä esitetty lajittelukäytäntöjä, joilla lajittelua voitaisiin edelleen tehostaa. Tehtyjen havaintojen perusteella on koottu lista suosituksista, joilla työmaan tyypillisiä jätehuollollisia haasteita voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä ja ratkaista. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että työmaan ja jätehuoltokumppanin toimiessa määrätietoisesti, toimii työmaan jätehuolto parhaimmillaan erinomaisella tasolla.
Koska rakennusalalla tuotetaan merkittävä määrä jätettä, ohjaa rakennustyömaan jätehuollollista toimintaa useat velvoitteet ja määräykset esimerkiksi jätteiden kierrätyksestä. Näiden velvoitteiden täyttämiseksi tarkasteltiin opinnäytetyössä Skanskan jätehallintaa ja pyrittiin löytämään hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä jätehallinnan tehostamiseksi. Opinnäytetyössä käsitellään yleisten määräysten ja velvoitteiden lisäksi Skanskan omia jätehuoltokäytäntöjä sekä perehdytään kahden esimerkkityömaan toteutuneeseen jätehuoltoon. Opinnäytetyössä esitetään esimerkkikohteiden toteutuneet kierrätysasteet sekä eri jätejakeiden osuudet työmaan kokonaisjätemäärästä. Opinnäytetyöhön on kerätty aineistoa esimerkiksi jätelaista, RT-korteista sekä haastateltu Skanskan henkilöstöä aiheesta.
Opinnäytetyössä molemmat esimerkkikohteet ovat betonirunkoisia asuinkerrostaloja. Näiden työmaiden jätehuollossa määrällisesti suurimpia jätejakeita ovat betoni-, tiili- ja puujäte, joiden lajittelu työmaalla vaikuttaa merkittävästi työmaan kierrätysasteen muodostumiseen. Opinnäytetyössä tarkastellaan työmaiden hyväksi havaitsemia toimintamalleja sekä havainnoidaan työmailla usein kohdattuja jätehuollollisia haasteita. Opinnäytetyössä perehdytään mm. työmaahenkilöstön sitouttamisen ja lajitteluohjeistuksen selkeyttämisen mahdollistamiin vaikutuksiin rakennusjätteiden lajittelussa.
Opinnäytetyöhön on koottu lajitteluohjeet tärkeimpien jätejakeiden osalta sekä esitetty lajittelukäytäntöjä, joilla lajittelua voitaisiin edelleen tehostaa. Tehtyjen havaintojen perusteella on koottu lista suosituksista, joilla työmaan tyypillisiä jätehuollollisia haasteita voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä ja ratkaista. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että työmaan ja jätehuoltokumppanin toimiessa määrätietoisesti, toimii työmaan jätehuolto parhaimmillaan erinomaisella tasolla.