Ekologisuuteen vaikuttavien tekijöiden merkitys vuokra-asunnon valinnassa: jyväskyläläisten nuorten keskuudessa
Hakasaari, Daniel; Rantala, Tony (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328286
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää mitkä asiat vaikuttavat jyväskyläläisten nuorten vuokra-asuntojen valintaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös asuntojen ekologisuuteen merkittävimmin vaikuttavia tekijöitä, sekä sitä kuinka nämä tekijät suhteutuivat nuorten vuokra-asuntojen valintakriteereihin. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus.
Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin kyselyn muodossa, jossa jokaiselta vastaajalta kysyttiin samat kysymykset, samassa järjestyksessä, eli kyselypohja oli valmiiksi strukturoitu. Kysymysten avulla voitiin jakaa kohderyhmää pienempiin osajoukkoihin, jolloin voitiin tutkia myös eri elämäntilanteessa olevien henkilöiden eroavaisuuksia ja sitä kautta havainnoitiin mahdollisia korrelaatioita vastaajien ja vastausten kesken. Vastauksia analysoitiin pääosin SPSS-analyysityökalulla, jonka avulla saatiin Kruskal-Wallisin sekä Mann-Whitneyn U-testejä hyödyntäen tutkimuksen kannalta oleellista dataa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että asunnon kokonaishiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä löytyy todella paljon aina rakennusvaiheesta purkuvaiheeseen, jonka vuoksi täydellistä vertailua asuntojen hiilijalanjäljestä oli lähes mahdotonta tehdä. Tästä syystä tutkimuksessa keskityttiin suurelta osin asumisen aikana syntyvään asunnon hiilijalanjälkeen ja siihen merkittävimmin vaikuttavien tekijöiden vertailuun kohderyhmän keskuudessa. Tutkimustuloksien perusteella voitiin havaita, että tärkeimmiksi tekijöiksi vuokra-asunnon valinnassa nousivat 2000-luvulla rakennettu taloyhtiö sekä modernit pinnat, jotka tukevat myös ekologista näkökulmaa asunnossa. Lisäksi ekologisuuden näkökulmasta positiivisiksi tuloksiksi nousivat henkilökohtaisten asuinneliöiden tarve, joka kohderyhmällä oli keskiarvollisesti pienempi, kuin keskiarvollinen asuinneliöiden määrä koko Suomen tasolla. Tutkimustuloksien pohjalta voitiin tehdä olettamus kohderyhmän vähäisestä tietämyksestä asuntojen energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin kyselyn muodossa, jossa jokaiselta vastaajalta kysyttiin samat kysymykset, samassa järjestyksessä, eli kyselypohja oli valmiiksi strukturoitu. Kysymysten avulla voitiin jakaa kohderyhmää pienempiin osajoukkoihin, jolloin voitiin tutkia myös eri elämäntilanteessa olevien henkilöiden eroavaisuuksia ja sitä kautta havainnoitiin mahdollisia korrelaatioita vastaajien ja vastausten kesken. Vastauksia analysoitiin pääosin SPSS-analyysityökalulla, jonka avulla saatiin Kruskal-Wallisin sekä Mann-Whitneyn U-testejä hyödyntäen tutkimuksen kannalta oleellista dataa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että asunnon kokonaishiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä löytyy todella paljon aina rakennusvaiheesta purkuvaiheeseen, jonka vuoksi täydellistä vertailua asuntojen hiilijalanjäljestä oli lähes mahdotonta tehdä. Tästä syystä tutkimuksessa keskityttiin suurelta osin asumisen aikana syntyvään asunnon hiilijalanjälkeen ja siihen merkittävimmin vaikuttavien tekijöiden vertailuun kohderyhmän keskuudessa. Tutkimustuloksien perusteella voitiin havaita, että tärkeimmiksi tekijöiksi vuokra-asunnon valinnassa nousivat 2000-luvulla rakennettu taloyhtiö sekä modernit pinnat, jotka tukevat myös ekologista näkökulmaa asunnossa. Lisäksi ekologisuuden näkökulmasta positiivisiksi tuloksiksi nousivat henkilökohtaisten asuinneliöiden tarve, joka kohderyhmällä oli keskiarvollisesti pienempi, kuin keskiarvollinen asuinneliöiden määrä koko Suomen tasolla. Tutkimustuloksien pohjalta voitiin tehdä olettamus kohderyhmän vähäisestä tietämyksestä asuntojen energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä.