Yksityisen päiväkodin johtamistyön kehittäminen
Mäkelä, Sari (2022)
Mäkelä, Sari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228074
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää uuden yksityisen päiväkodin johtamisen monimuotoisuutta ja johtamisen kehittämistarpeita sekä selvittää mitä oli monimuotoinen johtaminen päiväkodissa työskentelevän henkilöstön näkökulmasta. Toimeksiantaja Päiväkoti Pääskysaari oli toukokuussa 2021 perustettu uusi yksityinen päiväkoti, jonka omistaa Korpisaaren Säätiö. Tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita monimuotisessa johtamisessa oli tunnistettu ja miten johtamista pitäisi kehittää, jotta arjen toiminta helpottuisi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin elokuussa 2022 teemahaastatteluilla. Teemahaastatteluun tehtiin kysymysrunko teemoittain eriteltynä, jotta kaikkien kanssa tuli käsiteltyä samoja aiheita. Haastateltavina oli koko päiväkodin henkilöstä, yhteensä 9 henkilöä. Tutkimusaineisto käsiteltiin aineistolähtöisen analysoinnin menetelmällä.
Tutkimustuloksista nousi esiin neljä pääluokka, jotka olivat henkilöstöjohtaminen päiväkodissa, esihenkilötyö, toiminnan ja johtamisen kehittäminen sekä haasteet monimuotoisessa johtamisessa. Henkilöstöjohtaminen oli tutkimustulosten perusteella hyvin monimuotoista. Se oli mahdollistamista, perusrakenteiden luomista ja niistä huolehtimista sekä arjessa mukana olemista. Johtaja oli helposti tavoitettava ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa oli välitöntä ja toimivaa. Johtajalta ja tiimin jäseniltä sai tukea tarvittaessa. Toiminnan suunnittelu toimi varsinkin ryhmissä, mutta koko talon osalta kaivattiin selkeämpiä ja pidempiaikaisia johtamisen suunnitelmia sekä henkilöstön mukaan ottamista niiden tekoon. Henkilöstö suhtautui hyvin positiivisesti osaamisensa kehittämiseen ja koki, että siihen oli hyvät mahdollisuudet. Toimintaympäristöön ja sen hyödyntämiseen oltiin tyytyväisiä. Haasteita oli tulosten perusteella arjessa, tilojen, henkilöstöresurssien ja osittain keskeneräisten rakenteiden vuoksi. Tiimeissä johtajuutta jaettiin huomioiden henkilöiden osaamiset ja vahvuudet ja tätä kautta saatiin toimintaa lisää joustavuutta ja se myös motivoi henkilöstöä. Arjen haasteita oli monikulttuurisuus ja työvuorojen limittämisen aiheuttama töiden järjestäminen. Vuorovaikutussuhteissa koko talon tasolla oli hieman ongelmia ja sitä tulisikin parantaa, mutta ryhmien sisällä vuorovaikutus toimi hyvin. Syynä tähän koettiin olevan erilaiset persoonat ja toimintatavat sekä henkilökunnan vaihtuminen. Muutosvastarintaa oli vähän havaittavissa ja tämä hidasti joidenkin asioiden kehittämistä, tähän on osaltaan vaikuttanut uusi yksikkö ja kehitettävien asioiden suuri määrä.
Kehittämiskohteita olivat yhteisten pelisääntöjen ja käytäntöjen selkeyttäminen, pitkäjänteisempien suunnitelmien laatiminen, yhteishengen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin elokuussa 2022 teemahaastatteluilla. Teemahaastatteluun tehtiin kysymysrunko teemoittain eriteltynä, jotta kaikkien kanssa tuli käsiteltyä samoja aiheita. Haastateltavina oli koko päiväkodin henkilöstä, yhteensä 9 henkilöä. Tutkimusaineisto käsiteltiin aineistolähtöisen analysoinnin menetelmällä.
Tutkimustuloksista nousi esiin neljä pääluokka, jotka olivat henkilöstöjohtaminen päiväkodissa, esihenkilötyö, toiminnan ja johtamisen kehittäminen sekä haasteet monimuotoisessa johtamisessa. Henkilöstöjohtaminen oli tutkimustulosten perusteella hyvin monimuotoista. Se oli mahdollistamista, perusrakenteiden luomista ja niistä huolehtimista sekä arjessa mukana olemista. Johtaja oli helposti tavoitettava ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa oli välitöntä ja toimivaa. Johtajalta ja tiimin jäseniltä sai tukea tarvittaessa. Toiminnan suunnittelu toimi varsinkin ryhmissä, mutta koko talon osalta kaivattiin selkeämpiä ja pidempiaikaisia johtamisen suunnitelmia sekä henkilöstön mukaan ottamista niiden tekoon. Henkilöstö suhtautui hyvin positiivisesti osaamisensa kehittämiseen ja koki, että siihen oli hyvät mahdollisuudet. Toimintaympäristöön ja sen hyödyntämiseen oltiin tyytyväisiä. Haasteita oli tulosten perusteella arjessa, tilojen, henkilöstöresurssien ja osittain keskeneräisten rakenteiden vuoksi. Tiimeissä johtajuutta jaettiin huomioiden henkilöiden osaamiset ja vahvuudet ja tätä kautta saatiin toimintaa lisää joustavuutta ja se myös motivoi henkilöstöä. Arjen haasteita oli monikulttuurisuus ja työvuorojen limittämisen aiheuttama töiden järjestäminen. Vuorovaikutussuhteissa koko talon tasolla oli hieman ongelmia ja sitä tulisikin parantaa, mutta ryhmien sisällä vuorovaikutus toimi hyvin. Syynä tähän koettiin olevan erilaiset persoonat ja toimintatavat sekä henkilökunnan vaihtuminen. Muutosvastarintaa oli vähän havaittavissa ja tämä hidasti joidenkin asioiden kehittämistä, tähän on osaltaan vaikuttanut uusi yksikkö ja kehitettävien asioiden suuri määrä.
Kehittämiskohteita olivat yhteisten pelisääntöjen ja käytäntöjen selkeyttäminen, pitkäjänteisempien suunnitelmien laatiminen, yhteishengen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen.