Esihenkilöiden valmiudet työkykyjohtamisessa toimeksiantajayrityksessä
Hyppönen, Esa-Pekka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228055
Tiivistelmä
Useiden tutkimusten ja tilastojen mukaan työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain yhteiskunnalle ja organisaatioille merkittäviä kustannuksia. Keskeinen kustannusten hallintakeino on työurien pidentäminen työntekijöiden työkykyä ylläpitämällä ja edistämällä.
Työhyvinvointi on yleisesti käytetty termi työntekijöiden työssä jaksamiseen liittyvissä keskusteluissa. Työkyky huomioi kokonaisvaltaisemmin työntekoon edellyttämät yksilön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat ja kyvykkyydet. Työkykyinen henkilöstö on yksi organisaation tärkeimmistä resursseista ja siitä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Se edellyttää organisaatiolta systemaattista ja tavoitteellista työkykyjohtamista. Esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä ja siksi heille on luotava riittävät resurssit niiden toteuttamiseen. Työntekijöiden kokemukset johtamisen laadusta syntyy organisaatiokulttuurista ja esihenkilöiden johtamiskyvyistä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden työkykyjohtamisen valmiuksia toimeksiantajaorganisaatiossa. Toimeksiantaja käynnisti vuoden 2021 syksyllä henkilöstöjohtamisen prosessien systemaattisen kehittämisen, minkä yhteydessä työkyky ja sen johtaminen nousivat yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi. Tutkimuksella pyrittiin ymmärtämään työkykyjohtamisen edellytysten toteutumista toimeksiantajaorganisaation esihenkilöiden näkemysten ja kokemusten kautta. Tavoitteena oli tuoda esihenkilöiden kokemuksia omista työkykyjohtamisen valmiuksistaan ja tuottaa toimeksiantajalle henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämistä tukevaa tietoa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa perehdyttiin työkykykäsitteen sisältöön sekä työkykyjohtamisen edellytyksiin tietokirjallisuutta ja aiempia aiheen tutkimuksia hyödyntäen. Tutkimukseen haastateltiin kuusi toimeksiantajaorganisaation eri osastoilla työskentelevää esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina vuoden 2022 kesän ja syksyn aikana. Tutkimusaineiston analysointi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysina peilaten tutkimustuloksia olemassa oleviin teorioihin sekä aiempien tutkimusten tuloksiin. Tutkimustuloksina saatiin kuva toimeksiantajaorganisaatiossa työskentelevien esihenkilöiden näkemyksistä ja kokemuksista omista työkykyjohtamisen valmiuksistaan.
Työhyvinvointi on yleisesti käytetty termi työntekijöiden työssä jaksamiseen liittyvissä keskusteluissa. Työkyky huomioi kokonaisvaltaisemmin työntekoon edellyttämät yksilön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat ja kyvykkyydet. Työkykyinen henkilöstö on yksi organisaation tärkeimmistä resursseista ja siitä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Se edellyttää organisaatiolta systemaattista ja tavoitteellista työkykyjohtamista. Esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä ja siksi heille on luotava riittävät resurssit niiden toteuttamiseen. Työntekijöiden kokemukset johtamisen laadusta syntyy organisaatiokulttuurista ja esihenkilöiden johtamiskyvyistä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden työkykyjohtamisen valmiuksia toimeksiantajaorganisaatiossa. Toimeksiantaja käynnisti vuoden 2021 syksyllä henkilöstöjohtamisen prosessien systemaattisen kehittämisen, minkä yhteydessä työkyky ja sen johtaminen nousivat yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi. Tutkimuksella pyrittiin ymmärtämään työkykyjohtamisen edellytysten toteutumista toimeksiantajaorganisaation esihenkilöiden näkemysten ja kokemusten kautta. Tavoitteena oli tuoda esihenkilöiden kokemuksia omista työkykyjohtamisen valmiuksistaan ja tuottaa toimeksiantajalle henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämistä tukevaa tietoa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa perehdyttiin työkykykäsitteen sisältöön sekä työkykyjohtamisen edellytyksiin tietokirjallisuutta ja aiempia aiheen tutkimuksia hyödyntäen. Tutkimukseen haastateltiin kuusi toimeksiantajaorganisaation eri osastoilla työskentelevää esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina vuoden 2022 kesän ja syksyn aikana. Tutkimusaineiston analysointi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysina peilaten tutkimustuloksia olemassa oleviin teorioihin sekä aiempien tutkimusten tuloksiin. Tutkimustuloksina saatiin kuva toimeksiantajaorganisaatiossa työskentelevien esihenkilöiden näkemyksistä ja kokemuksista omista työkykyjohtamisen valmiuksistaan.