Varallisuuden hoitaminen edunvalvonnassa : sijoittamisen lähtökohtia edunvalvojalle
Kostet, Miia (2022)
Kostet, Miia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328442
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin edunvalvonnassa olevien päämiesten varallisuuden hoitamista eri näkökulmista ja mitä mahdollisuuksia varojen sijoittamiseen ja hoitamiseen on lain ja muiden ohjeistusten antaessa raamit toiminnalle, joka muuten on kovinkin laaja-alaista. Työssä pohdittiin myös päämiehen omia vaikuttamismahdollisuuksia asioihin ja kuinka voidaan välittää luottamusta myös päämiehen suuntaan.
Tutkimusongelmana työssä oli lain asettamat rajat oikeustoimien tekemiselle, lupaa vaativat oikeustoimet, vaihtoehtojen suuri määrä ja päämiesten hyvin erilaiset taloudelliset tilanteet ja elämäntilanteet. Tavoitteena oli selvittää mitkä kaikki asiat pitää huomioida päämiesten varallisuuden sijoittamiseen liittyen ennen varsinaisen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tutkimusmenetelmä oli sekä lainopillinen että laadullinen. Työn teoreettinen osuus muodostettiin lain ja muiden oikeuslähteiden puitteissa. Empiirisessä osuudessa edunvalvojien kokemuksia sijoittamisesta selvitettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja kyselystä saadut anonyymit vastaukset koskien sijoittamista avattiin kuvaamaan edunvalvojien kokemuksia ja haasteita, jotka ilmenevät päämiesten varallisuuden sijoittamisessa. Sähköpostitse haastateltiin henkikirjoittajaa Digi- ja väestötietovirastosta sekä Danske Bankin edustajaa.
Lainopillisen tutkimuksen perusteella oli havaittavissa, ettei tarkempaa säädäntöä koskien varojen sijoittamista ole ja päämiehelle sillä hetkellä tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon valinta on pitkälti edunvalvojan ja mahdollisuuksien mukaan päämiehen itsensä käsissä. Empiirisen tutkimuksen pohjalta voitiin päätellä, että Satakunnan edunvalvontatoimiston edunvalvojat suosivat sijoittamisessa mahdollisuuksien mukaan pääomaturvattuja vaihtoehtoja sekä sijoituskohteita, joita päämiehellä on ollut jo ennen edunvalvontaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien edunvalvojien perehdyttämisessä tai harkittaessa lisäkoulutusta tai ohjeistusta sijoittamiseen liittyvissä asioissa.
Tutkimusongelmana työssä oli lain asettamat rajat oikeustoimien tekemiselle, lupaa vaativat oikeustoimet, vaihtoehtojen suuri määrä ja päämiesten hyvin erilaiset taloudelliset tilanteet ja elämäntilanteet. Tavoitteena oli selvittää mitkä kaikki asiat pitää huomioida päämiesten varallisuuden sijoittamiseen liittyen ennen varsinaisen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tutkimusmenetelmä oli sekä lainopillinen että laadullinen. Työn teoreettinen osuus muodostettiin lain ja muiden oikeuslähteiden puitteissa. Empiirisessä osuudessa edunvalvojien kokemuksia sijoittamisesta selvitettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja kyselystä saadut anonyymit vastaukset koskien sijoittamista avattiin kuvaamaan edunvalvojien kokemuksia ja haasteita, jotka ilmenevät päämiesten varallisuuden sijoittamisessa. Sähköpostitse haastateltiin henkikirjoittajaa Digi- ja väestötietovirastosta sekä Danske Bankin edustajaa.
Lainopillisen tutkimuksen perusteella oli havaittavissa, ettei tarkempaa säädäntöä koskien varojen sijoittamista ole ja päämiehelle sillä hetkellä tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon valinta on pitkälti edunvalvojan ja mahdollisuuksien mukaan päämiehen itsensä käsissä. Empiirisen tutkimuksen pohjalta voitiin päätellä, että Satakunnan edunvalvontatoimiston edunvalvojat suosivat sijoittamisessa mahdollisuuksien mukaan pääomaturvattuja vaihtoehtoja sekä sijoituskohteita, joita päämiehellä on ollut jo ennen edunvalvontaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien edunvalvojien perehdyttämisessä tai harkittaessa lisäkoulutusta tai ohjeistusta sijoittamiseen liittyvissä asioissa.