Pitkäikaissairauden seurannan toteutus etänä

Abstract

Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Yksi ratkaisu palveluiden lisääntyvälle tarpeelle on entistä laajempi etähoitopalveluiden hyödyntäminen terveydenhuollossa. Etähoito on asiakkaan hoitoa, ohjausta ja tukemista tietoverkkoja ja muuta tekniikkaa hyödyntäen. Etähoitopalveluiden määrä lisääntyy jatkuvasti, ja viime vuosina palveluiden käyttöönottoa on vauhdittanut erityisesti COVID-19- pandemia. Pitkäaikaissairauksien hoitoon on saatavilla paljon erilaisia laitteita, joita pystytään hyödyntämään sekä sairauksien valvonnassa että niiden seurannassa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa materiaalipohjaa DIGITEKO- hankkeelle, joka toimii tämän työn toimeksiantajana. Tarkoituksena on ollut löytää vastauksia siihen, mitkä etähoidon käytänteistä toimivat ja mitkä eivät toimi sekä miten pitkäaikaissairauksien etähoitoa voisi kehittää. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineiston analyysimenetelmäksi sisällönanalyysi. Aineistosta voidaan päätellä, että parhaimmillaan etäseuranta helpottaa terveydenhuollon kustannussäästöpaineita, mahdollistaa tasa-arvoista terveydenhuoltoa sekä parantaa palveluiden saatavuutta. Etänä tapahtuvan hoidon laatu, hoitoon liittyvät erinäiset riskit sekä lainsäädännöstä esille nousevat näkökulmat tuovat haasteita käyttöönoton laajentamiseen tulevaisuudessa.

Finland ́s population is aging and needs more support to promote well-being and health than in the past. One solution to the increasing need for services is a much wider utilization of remote care services in healthcare. Remote care refers to customer care, guidance, and support that is done using information networks and other technology. The number of remote care services is increasing, and the COVID-19 pandemic has greatly accelerated the introduction of remote care services in recent years. There are many different devices for the treatment of long-term diseases, which can be utilized both in disease control and their monitoring.

The purpose of this thesis was to produce a material base for the DIGITEKO- project, which is the client of this paper. The motive has been to find answers to whether remote care measures have or have not worked, as well as how remote care for persistent illnesses could be developed. As for the research method, a descriptive literature review was selected, and a review analysis was chosen for the data analysis method. It can be concluded from the data, that remote monitoring facilitates can potentially help with cost saving measures in health care, enable equal health care, and improve the availability of services. The quality of remote care, the various risks related to the services, as well as the different legislation perspectives arising from remote care, can bring challenges to the expansion and implementation of services in the future.