Itseohjautuva työ vanhusten hoivakodissa: esteet ja mahdollisuudet

Abstract

Opinnäytetyössäni tarkastellaan itseohjautuvaa työtä vanhusten hoivakodissa ja selvitetään hoivakodin työntekijöiden näkökulmaa itseohjautuvan työn esteistä ja mahdollisuuksista. Esteiden ja mahdollisuuksien lisäksi opinnäytetyössä selvitetään miten työntekijät kokevat itseohjautuvuuden vaikuttavan työn laatuun sekä työhyvinvointiin. Itseohjautuvuuden lisääminen on ollut keskeistä sote-alan palveluiden kehittämisessä ja omat kokemukset hoivakotiyksikön johtajana vahvistivat näkemystä itseohjautuvuuden tärkeydestä hoivakodissa. Yhteistyökumppaniksi valittiin Attendo Oy ja tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä kahden Lappajärvellä sijaitsevan hoivakodin työntekijöiltä. Kysymyksistä osa oli strukturoituja kysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä. Vaikka opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on laadullinen, niin siinä on mukana myös määrällistä tarkastelua. Kyselyn tuloksia analysoitiin sisällönanalyysin menetelmillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan työntekijät kokivat eniten itseohjautuvaa työtä estävän rutiinit ja totuttu tapa tehdä työtä. Muita estäviä seikkoja koettiin olevan tavoitteiden puute, epäselvä työnkuva, vaikutusmahdollisuuksien puute työn sisältöön sekä kiire ja työvälineiden puute. Tuloksien mukaan itseohjautuvuutta mahdollistaisi koulutus, tiimin tuki, ohjeistukset ja vaikutusvalta päätöksiin. Tuloksia analysoidessa esiintyi yhtenäisyyksiä itseohjautuvuuden teoriaan ja erityisesti psykologisten perustarpeiden teoriaan. Kyvykkyyden ja autonomian tarpeet oli selvästi löydettävissä vastauksista, mutta yhteenkuuluvuuden merkitys jäi vastauksissa vähemmälle huomiolle. Tulosten mukaan hoivakodin työntekijät kokevat itseohjautuvuuden lisäävän työhyvinvointia sekä palvelujen laatua.