Kierrätyspuuhakkeen manuaalisen kosteusnäytteenoton luotettavuus

Abstract

Suomi kulkee tavoitteellisesti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka edellyttää fossiilisista polttoaineista luopumista ja niiden korvaamista uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä kiinteiden biopolttoaineiden hyödyntäminen energiaksi on yksi käytettävistä olevista keinoista. Kiinteiden biopolttoaineiden, kuten kierrätyspuuhakkeen, vuotuinen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Kierrätyspuuhakkeen energiakäyttö oli vuonna 2021 jo yli miljoona kiintokuutiometriä, ja lisääntyneen käytön myötä myös laadun mittaamisen merkitys on kasvanut.

Tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko autoilijoiden ja laitoshenkilökunnan standardinmukaisesti ottamien kierrätyspuuhakenäytteiden kosteustulokset toisistaan ja ovatko erot tilastollisesti merkittäviä. Tutkimuksessa keskityttiin vain käsinäytteenottomenetelmillä otettuihin näytteisiin. Tutkimus toteutettiin ottamalla vertailevia näytteitä kuormista ennalta päätetyllä ajanjaksolla kahdella eri laitoksella (A ja B). Vertailunäytteenotto on tapa seurata alkuperäistä näytteenottoa, jonka yleensä tekee polttoainekuorman kuljettaja. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.

Kuljettajien ja laitoshenkilökunnan ottamien näytteiden väliltä löytyi toisella laitoksella tilastollisesti merkitsevä ero, mutta toisella laitoksella eroa ei löytynyt. Voidaan todeta, että materiaalin ollessa laitoksella A toimitetun materiaalin kaltaista, on riski systemaattiseen eroon olemassa, kun näytteenotossa- ja näytteenkäsittelyssä ei noudateta näytteenoton standardia SFS-EN ISO 18135 ja näytteen esikäsittelyn standardia SFS-EN ISO 14780. Laitoksella A systemaattinen virhe aiheutti noin kahden prosenttiyksikön virheen toimittavan osapuolen tappioksi. Laitoksen B materiaalilla eroa ei syntynyt, vaikka kuljettajien näytteenottotapa ei ollut standardinmukainen.

Tulos on hyödyllinen toimeksiantajalle, joka voi tuloksien perusteella panostaa laadunvalvontaan ja parantaa ohjeistusta, valvontaa ja resursseja. Tulos on kiinnostava myös yleisesti energia-alalla, sillä kierrätyspuun energiakäyttö kasvaa jatkuvasti, ja laitosten kustannuksista valtaosa muodostuu polttoaineista. Kosteuden mahdollisimman todenmukainen määritteleminen on tärkeää sekä toimittavalle että vastaanottavalle osapuolelle, sillä sen perusteella lasketaan polttoaineen energiasisältö, jota käytetään kaupankäynnin perustana. Kosteus vaikuttaa myös polton hyötysuhteeseen ja sitä kautta polttoainemenekkiin.