Täydennyskoulutus kirjastoammattilaisen ammatillisen kehityksen tukena
Kaunisto, Sari (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429707
Tiivistelmä
Opinnäytetyö perehtyy ammatilliseen kehittymiseen prosessina ja sen osa-alueisiin: motivaatioon ja reflektointiin. Täydennyskoulutuksen osuutta ammatillisessa kehityksessä tutkitaan Suomen yleisissä kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten osalta. Heidän kokemuksensa kertovat, mitkä tekijät vaikuttavat motivaatioon osallistua koulutukseen, millaiset koulutusmuodot tuntuvat mieluisimmilta ja kuinka paljon mitkä tekijät vaikuttavat kokemukseen onnistuneesta täydennyskoulutuksesta.
Aihetta on lähestytty kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimusaineisto koulutuskokemuksista kerätty sähköisellä kyselyllä Suomen yleisissä kirjastossa työskenteleviltä kirjastoammattilaisilta. Kyselyyn saadut 265 vastausta on analysoitu tilastollisilla menetelmillä.
Tutkimustulokset vahvistavat ennakkokäsityksen kirjastoammattilaisten myönteisestä asenteesta ammattitaidon kehittämiseen jatkuvalla oppimisella. Koulutusmuodoista mieluisimmaksi osoittautuvat luennot ja webinaarit sekä itseohjautuva aineistoihin perehtyminen. Eniten kokemukseen onnistuneesta täydennyskoulutuksesta vaikuttavat kouluttajan asiantuntemus ja osaaminen. Sen lisäksi oma motivaatio ja koulutukseen osallistumisen vaivattomuus ovat tärkeitä tekijöitä.
Koulutustaustan vaikutus täydennyskoulutukseen hakeutumiseen ja siihen motivoitumiseen nousee esiin tuloksissa, kun korkeakoulutetut ovat aktiivisempia osallistumaan koulutukseen ja näkevät sen mahdollisuutena edetä uralla. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla suurin syy osallistua täydennyskoulutukseen on organisaation edellyttämä velvollisuus.
Pienten kirjastojen henkilökuntalta saamatta jääneet vastaukset herättävät kysymyksen, millaiset mahdollisuudet heillä on kehittää ammatillisuuttaan täydennyskoulutuksella.
Aihetta on lähestytty kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimusaineisto koulutuskokemuksista kerätty sähköisellä kyselyllä Suomen yleisissä kirjastossa työskenteleviltä kirjastoammattilaisilta. Kyselyyn saadut 265 vastausta on analysoitu tilastollisilla menetelmillä.
Tutkimustulokset vahvistavat ennakkokäsityksen kirjastoammattilaisten myönteisestä asenteesta ammattitaidon kehittämiseen jatkuvalla oppimisella. Koulutusmuodoista mieluisimmaksi osoittautuvat luennot ja webinaarit sekä itseohjautuva aineistoihin perehtyminen. Eniten kokemukseen onnistuneesta täydennyskoulutuksesta vaikuttavat kouluttajan asiantuntemus ja osaaminen. Sen lisäksi oma motivaatio ja koulutukseen osallistumisen vaivattomuus ovat tärkeitä tekijöitä.
Koulutustaustan vaikutus täydennyskoulutukseen hakeutumiseen ja siihen motivoitumiseen nousee esiin tuloksissa, kun korkeakoulutetut ovat aktiivisempia osallistumaan koulutukseen ja näkevät sen mahdollisuutena edetä uralla. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla suurin syy osallistua täydennyskoulutukseen on organisaation edellyttämä velvollisuus.
Pienten kirjastojen henkilökuntalta saamatta jääneet vastaukset herättävät kysymyksen, millaiset mahdollisuudet heillä on kehittää ammatillisuuttaan täydennyskoulutuksella.