Kuituhampun viljelypotentiaali Keski-Suomessa
Luotola, Emma (2022)
Luotola, Emma
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429747
Tiivistelmä
Hamppu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista, ja sen käyttötarkoitukset ovat olleet lukuisat: hamppukuitua on käytetty muun muassa tekstiileiden ja köysien valmistukseen ja hampun siemeniä ja siemenistä saatavaa öljyä ravintona. Myös Suomessa hamppu on ollut ensimmäisiä viljelykasveja. Viime vuosisadan puolivälissä viljely hiipui ja loppui Suomessa käytännössä kokonaan, mutta nyt hamppu on kokemassa “uutta tulemistaan”
Hampun viljelyllä olisi monia ympäristölle positiivisia vaikutuksia. Se esimerkiksi sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ja vuoroviljelykasvina vähentää pellon rikkakasvien määrää. Aiempien tutkimusten perusteella hampunviljely voi olla potentiaalisesti kannattavaa, joten se voisi tarjota lisätuottoa viljelijöille.
Osana hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvityshanketta selvitettiin keskisuomalaisten viljelijöiden kiinnostusta hampunviljelyyn sekä siihen soveltuvan peltoalan määrää maakunnassa. Viljelyyn soveltuvien maalajien määrää kartoitettiin aiemmista tutkimuksista, nykyistä maataloustuotannon määrää maakunnassa selvitettiin tilastoista ja viljelijöiden kiinnostusta kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla. Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli jyväskyläläinen ProDeliver Oy.
Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Kiinnostuksen lisäksi kyselyllä kartoitettiin hampunviljelyyn sopivan kaluston ja peltoalan määrää, olemassa olevia verkostoja sekä viljelijöiden suhtautumista hampun sopimusviljelyyn ja jatkojalostukseen tilalla. Kyselyyn liitettiin myös kannattavuuslaskelmat kuituhampusta ja rehuohrasta, jotta kannattavuutta voitiin verrata tutumpaan viljelykasviin.
Vastausten perusteella kiinnostusta sekä viljelyyn soveltuvia peltoja löytyy maakunnasta.
Hampun viljelyllä olisi monia ympäristölle positiivisia vaikutuksia. Se esimerkiksi sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ja vuoroviljelykasvina vähentää pellon rikkakasvien määrää. Aiempien tutkimusten perusteella hampunviljely voi olla potentiaalisesti kannattavaa, joten se voisi tarjota lisätuottoa viljelijöille.
Osana hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvityshanketta selvitettiin keskisuomalaisten viljelijöiden kiinnostusta hampunviljelyyn sekä siihen soveltuvan peltoalan määrää maakunnassa. Viljelyyn soveltuvien maalajien määrää kartoitettiin aiemmista tutkimuksista, nykyistä maataloustuotannon määrää maakunnassa selvitettiin tilastoista ja viljelijöiden kiinnostusta kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla. Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli jyväskyläläinen ProDeliver Oy.
Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Kiinnostuksen lisäksi kyselyllä kartoitettiin hampunviljelyyn sopivan kaluston ja peltoalan määrää, olemassa olevia verkostoja sekä viljelijöiden suhtautumista hampun sopimusviljelyyn ja jatkojalostukseen tilalla. Kyselyyn liitettiin myös kannattavuuslaskelmat kuituhampusta ja rehuohrasta, jotta kannattavuutta voitiin verrata tutumpaan viljelykasviin.
Vastausten perusteella kiinnostusta sekä viljelyyn soveltuvia peltoja löytyy maakunnasta.