Asiattomien henkilöiden pääsy alukselle ja sen estäminen
Salakka, Jesse (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429793
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on asiattomien henkilöiden pääsy alukselle ja sen estäminen. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaisia uhkia aluksiin kohdistuu ja millaisilla keinoilla aluksiin tapahtuvaa luvatonta kulkua pyritään estämään. Ovatko keinot toimivia ja voitaisiinko niitä kehittää?
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin viimeisintä lainsäädäntöä: ISPS-koodia, EU 725/2004-direktiiviä ja henkilöllisyystietolakia, sekä lisäksi aihetta käsitteleviä teoksia. Teoreettinen viitekehys painottuu erityisesti ilmiön lainsäädännöllisen ohjeistuksen ja käytännön eroihin.
Tutkimustapana käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustapaa, jotka toteutettiin kyselytutkimuksella ja avoimilla haastatteluilla. Kyselytutkimus oli osoitettu aluksissa työskenteleville päälliköille ja turvapäälliköille ja siinä käsiteltiin alusten yleisen turvallisuuden tilaa ja turvalaitteistojen toimivuutta. Avoimilla haastatteluilla puolestaan selvitettiin alusten ja satamien turvakäytäntöjä ja kuinka lainsäädäntö niihin vaikutti.
Tutkimustuloksista selvisi, että valtaosa aluksista koki alusturvallisuuden olevan hyvällä tasolla ja että alus oli riittävän varautunut luvatonta kulkua vastaan. Ongelman ei kuitenkaan nähty olevan alusten liikennöintialueella kovinkaan merkittävä ja tästä syystä kaikki alukset ja satamat eivät välttämättä panosta tähän turvallisuuden osa-alueeseen enempää, kuin on välttämätön. Tapauksia kuitenkin oli, mutta niihin oli osattu reagoida asianmukaisesti.
Aluksilla oli käytössään vähintään minimivaatimusten mukaiset turvalaitteistot asiatonta kulkua vastaan. Turvalaitteisto ja -käytännöt poikkesivat jonkin verran toisistaan aluksen iästä ja toimintatavoista riippuen, eikä lainsäädäntökään aseta turvalaitteille yksityiskohtaisia vaatimuksia.
Alusten rakenteelliset muutokset nähtiin parhaina turvallisuutta parantavina
kehitystoimenpiteinä. Muutosten avulla henkilöresurssit voitaisiin ohjata kriittisimpiin toimintoihin ja samalla valvoa kulkuteitä alukseen, niin kuin ne olisivat koko ajan miehitetty. The subject of this thesis is the unauthorized ship entry and how to prevent it. The meaning of the work was to find out what kind of security threats ships face and what means ships have for preventing unauthorized access. Are the security systems working and if not, how could they be developed?
The theoretical framework of the thesis was the latest legislation: the ISPS-code, the EU 725/2004 directive, and the General Data Protection Regulation, as well as other publications on the subject. The theoretical framework focus-es on the differences between the legal guidelines and practice of the phenomenon.
Methods used in the research were quantitative as well as qualitative re-search, which was carried out through a survey and open interviews. The survey was addressed to ship masters and ship security officers. The main goal of this survey was to find out the state of public security of ships and the functioning of security equipment. Open interviews in turn were used to find out about the security practices of company and ports and how the legislation affected them.
The survey results showed that most ships think that their ship safety was at good level and that the ship was sufficiently prepared against unauthorized entry. However, the problem was not seen to be very significant in the area where these ships normally operate. Therefore, not all ships and ports necessarily contribute to their security more than is necessary. Some incidents have taken place, but they had been able to react appropriately.
All ships met at least the minimum requirements having equipment against unauthorized entry. Security equipment and practices differed somewhat, depending on the age and model of the vessel, and the legislation does not impose specific requirements on security equipment as it does to safety equipment.
Structural changes to ships were seen as the best development direction to improve security. The changes will allow human resources to be routed to critical operations while surveillance can be maintained to control access to the ship in the way as it would be guarded all time.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin viimeisintä lainsäädäntöä: ISPS-koodia, EU 725/2004-direktiiviä ja henkilöllisyystietolakia, sekä lisäksi aihetta käsitteleviä teoksia. Teoreettinen viitekehys painottuu erityisesti ilmiön lainsäädännöllisen ohjeistuksen ja käytännön eroihin.
Tutkimustapana käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustapaa, jotka toteutettiin kyselytutkimuksella ja avoimilla haastatteluilla. Kyselytutkimus oli osoitettu aluksissa työskenteleville päälliköille ja turvapäälliköille ja siinä käsiteltiin alusten yleisen turvallisuuden tilaa ja turvalaitteistojen toimivuutta. Avoimilla haastatteluilla puolestaan selvitettiin alusten ja satamien turvakäytäntöjä ja kuinka lainsäädäntö niihin vaikutti.
Tutkimustuloksista selvisi, että valtaosa aluksista koki alusturvallisuuden olevan hyvällä tasolla ja että alus oli riittävän varautunut luvatonta kulkua vastaan. Ongelman ei kuitenkaan nähty olevan alusten liikennöintialueella kovinkaan merkittävä ja tästä syystä kaikki alukset ja satamat eivät välttämättä panosta tähän turvallisuuden osa-alueeseen enempää, kuin on välttämätön. Tapauksia kuitenkin oli, mutta niihin oli osattu reagoida asianmukaisesti.
Aluksilla oli käytössään vähintään minimivaatimusten mukaiset turvalaitteistot asiatonta kulkua vastaan. Turvalaitteisto ja -käytännöt poikkesivat jonkin verran toisistaan aluksen iästä ja toimintatavoista riippuen, eikä lainsäädäntökään aseta turvalaitteille yksityiskohtaisia vaatimuksia.
Alusten rakenteelliset muutokset nähtiin parhaina turvallisuutta parantavina
kehitystoimenpiteinä. Muutosten avulla henkilöresurssit voitaisiin ohjata kriittisimpiin toimintoihin ja samalla valvoa kulkuteitä alukseen, niin kuin ne olisivat koko ajan miehitetty.
The theoretical framework of the thesis was the latest legislation: the ISPS-code, the EU 725/2004 directive, and the General Data Protection Regulation, as well as other publications on the subject. The theoretical framework focus-es on the differences between the legal guidelines and practice of the phenomenon.
Methods used in the research were quantitative as well as qualitative re-search, which was carried out through a survey and open interviews. The survey was addressed to ship masters and ship security officers. The main goal of this survey was to find out the state of public security of ships and the functioning of security equipment. Open interviews in turn were used to find out about the security practices of company and ports and how the legislation affected them.
The survey results showed that most ships think that their ship safety was at good level and that the ship was sufficiently prepared against unauthorized entry. However, the problem was not seen to be very significant in the area where these ships normally operate. Therefore, not all ships and ports necessarily contribute to their security more than is necessary. Some incidents have taken place, but they had been able to react appropriately.
All ships met at least the minimum requirements having equipment against unauthorized entry. Security equipment and practices differed somewhat, depending on the age and model of the vessel, and the legislation does not impose specific requirements on security equipment as it does to safety equipment.
Structural changes to ships were seen as the best development direction to improve security. The changes will allow human resources to be routed to critical operations while surveillance can be maintained to control access to the ship in the way as it would be guarded all time.