Kunnan rekrytointimarkkinoinnin kehittäminen - Case Pelkosenniemen kunta
Niemelä, Riikka (2022)
Niemelä, Riikka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429801
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kuntien rekrytointimarkkinoinnin kehittämistä Pelkosenniemen kunnan osalta. Tutkittava aihe on ajankohtainen maanlaajuisesti, sillä kuntapuolella on ollut haasteita saada rekrytoitua työntekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka markkinoinnin avulla voidaan auttaa rekrytointia ja onko rekrytointimarkkinointia varten mahdollista muodostaa kattokonsepti. Näiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat rekrytointimarkkinoinnin onnistumiseen vaikuttavat tekijät ja miten tietyt markkinointikonseptin osat voivat auttaa. Tutkimuksen avulla luotiin ymmärrystä rekrytointimarkkinointiin, jotta sen avulla voitaisiin saada kunnan työpaikat jatkossa ihmisten tietoisuuteen paremmin.
Tutkimus on laadullinen, eli kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa hyödynnettiin Teemahaastattelu -menetelmää. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta kuntasektorilla työskentelevää henkilöä, jotka parhaiten osasivat kyseisessä kunnassa vastata tutkimuksen aihepiiriin. Haastateltavien joukossa oli viestintäsuunnittelijoita, viestintäpäälliköitä, henkilöstösihteerejä ja kunnanjohtajia. Tutkimuksen jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin ennen aineistosta tehtävää analyysiä. Kerättyä aineistoa analysoitiin teemoittelun avulla. Haastatteluiden tuloksista nousi lopulta neljä eri teemaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnhakuun liittyy useampia tekijöitä, eikä rekrytointiakaan voida näin ollen ajatella niin yksioikoisesti. Rekrytointimarkkinointia tehdessä tulisi ajatella koko kuvaa ja kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten mukaan kuntastrategialla on myös iso rooli rekrytointimarkkinoinnin rakentamisessa. Rekrytointimarkkinointi ottaa ympäriltään jo olemassa olevasta markkinoinnista ja kuntastrategiasta pohjaa, josta voidaan luoda toimiva kokonaisuus rekrytointia varten. Tutkimuksen pohjalta nousi useampia jatkotutkimusehdotuksia: Kuntien rekrytointimarkkinointi Suomessa, Markkinoinnin toimivuus rekrytoinnin tukena, Itä-Suomen rekrytointimarkkinointi, joka olisi osana kokeilua, jossa vasta valmistuneet, jotka muuttaisivat töihin alueelle, saisivat opintolainastaan suuren osan anteeksi muuttamalla alueelle.
Tutkimus on laadullinen, eli kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa hyödynnettiin Teemahaastattelu -menetelmää. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta kuntasektorilla työskentelevää henkilöä, jotka parhaiten osasivat kyseisessä kunnassa vastata tutkimuksen aihepiiriin. Haastateltavien joukossa oli viestintäsuunnittelijoita, viestintäpäälliköitä, henkilöstösihteerejä ja kunnanjohtajia. Tutkimuksen jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin ennen aineistosta tehtävää analyysiä. Kerättyä aineistoa analysoitiin teemoittelun avulla. Haastatteluiden tuloksista nousi lopulta neljä eri teemaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnhakuun liittyy useampia tekijöitä, eikä rekrytointiakaan voida näin ollen ajatella niin yksioikoisesti. Rekrytointimarkkinointia tehdessä tulisi ajatella koko kuvaa ja kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten mukaan kuntastrategialla on myös iso rooli rekrytointimarkkinoinnin rakentamisessa. Rekrytointimarkkinointi ottaa ympäriltään jo olemassa olevasta markkinoinnista ja kuntastrategiasta pohjaa, josta voidaan luoda toimiva kokonaisuus rekrytointia varten. Tutkimuksen pohjalta nousi useampia jatkotutkimusehdotuksia: Kuntien rekrytointimarkkinointi Suomessa, Markkinoinnin toimivuus rekrytoinnin tukena, Itä-Suomen rekrytointimarkkinointi, joka olisi osana kokeilua, jossa vasta valmistuneet, jotka muuttaisivat töihin alueelle, saisivat opintolainastaan suuren osan anteeksi muuttamalla alueelle.