Merenkulun harjoittelun tiiviimpi yhdistäminen teoriaopintoihin

Abstract

Merikapteenien koulutuksessa oleellinen osa tutkinnon suorittamista on käytännön ammattitaidon kerryttäminen työharjoittelussa opintojen aikana. Tutkinnon suorittaminen edellyttää 360 meripalveluspäivää, jotka muodostavat opintojen suurimman kokonaisuuden. Tämän opinnäytetyön tutkimuksen kohteena oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin merikapteenikoulutuksen alusharjoittelun ja teoriaopintojen tiiviimmän yhteensovittamisen mahdollisuudet.

Tutkimuksen teoriaosuudessa oli nostettu esiin Suomessa tehdyn tutkimustyön lisäksi kansainvälisiä, merenkulun korkeakoulututkintoon tähtäävien tutkimusten näkemyksiä tulevaisuuden osaamisvaatimusten ja koulutusten rakenteiden tarpeista. Tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen ja aineisto kerättiin Xamkin merikapteenikoulutuksen opiskelijoista muodostetuilla ryhmähaastatteluille.

Keskeisimpinä tuloksina koettiin alusharjoitteluille asetettujen osaamistavoitteiden puuttuminen ja niiden lisäämisen potentiaaliset hyödyt. Tulokset johtivat tämän myötä myös tarpeen teoriaopintojen ja harjoittelujaksojen selkeämmälle ja nykyistä johdonmukaisemmalle rytmitykselle.

Tulosten pohjalta rakentui ehdotus tutkinnon sisällön rakenteesta noudattaen loogista osaamisen kehittymistä opintojen edistymisen ja käytännön harjoittelun välillä, luoden nykyistä käytännöllisemmän synergian näiden välille. Tuloksia voidaan hyödyntää etenkin tulevaisuuden opintosuunnitelmien suunnittelussa ja rakentamisessa.

An essential part of completing the Bachelor’s degree in Maritime Management is the accumulation of practical professional skills onboard ship during the studies. Completing the degree requires 360 days of sea service, making it the largest part of the studies in terms of credits. The objective of this thesis was to find ways to more closely integrate theoretical studies into onboard training.

The theoretical part of the thesis, in addition to the research done in Finland, included international degree studies in the field of maritime education focusing on future competence requirements and training structures. This thesis was done using qualitative research methods. Materials were collected by means of group interviews with maritime students of Xamk.

In this study the lack of specific goals for onboard training periods was considered the major finding. In addition, the results suggested that there is a general desire for clearer and more consistent scheduling for the theory studies and training periods.

Based on the results, a proposal was made for the structure of the degree curriculum following a logical development of competence in relation to the progress of theoretical studies and onboard training. This might help to create a practical synergy between these two aspects of studies. The results can be utilized especially in the planning of the future curricula.