Hälsofrämjande Hälsoskog gruppverksamhet i Sibbo kommuns social- och hälsovårdstjänster: upplevelser ur ett deltagarperspektiv

Abstract

Taustaa: Kansanterveyden jo pitkään jatkunut myönteinen kehitys on hidastumassa. On osoitettu, että luonnon ja metsien terveyshyödyillä on merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti kansanterveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Metsäterapiaa voidaan suunnata kustannustehokkaasti kaiken ikäisille sukupuolesta riippumatta. Miksi metsäterapiaa ei käytetä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollossa tästä tiedosta huolimatta? Tutkimus toteutetaan terveyttä edistävästä näkökulmasta, jossa teoreettisena viitekehyksenä käytetään salutogeneesiä, koherenssin tunnetta (SOC) sekä terveyttä edistävä ympäristö. Tämä tutki-mus on Sipoon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tilaustyö. Tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi käsitys siitä, miten osallistujat kokivat vuosina 2018–2020 Terveysmetsä-ryhmä toiminnan Sipoon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja oliko tällä terveyttä edistävä vaikutus. vaikutusta terveyden edistämiseen. Tutkimuskysymykset olivat: Miten osallistujat ajattelevat Terveysmetsä-ryhmän toiminnan toimineen terveyttä edistävänä interventiona? Miten osallistujat kehittäisivät Terveysmetsä-ryhmä toimintaa kokemustensa perusteella? Menetelmä: Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena induktiivisella lähestymistavalla ja tiedonkeruussa käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimukseen osallistuivat yli 18-vuotiaat (N=23, heidän keski-ikänsä oli 60,9 vuotta. Haastattelut tehtiin 2–4 vuotta sen jälkeen, kun osallistujat olivat olleet osallisina Terveysmetsä-ryhmän toimintaa. Tulokset: Sisältöanalyysin tulokset jaettiin kolmeen kategoriaan 1) luontointerventiot sosiaali- ja terveydenhuolto palveluissa, 2) luonnon näkeminen uusin silmin ja 3) tulevaisuuden terveyttä edistävät luontointerventiot, joissa alakategoriat olivat tärkeitä komponentteja. Sosiaali- ja terveydenhuollon merkitys tiedon välittäjänä luonnon terveyttä edistävistä vaikutuksista lisäsi osallistujien koherenssin tunnetta. Tulokset osoittivat tarvetta erilaisille luontoon perustuville interventioille, täydentävänä osana hoitoa, Terveysmetsä-ryhmän toiminta katsottiin vastaavan hoitomuotona liikuntaa ja lääkitystä. Tutkimus tarjoaa yksilöille sekä päättäjille uusia näkökulmia paikallisen luonnon näkemiseen terveyttä edistävänä ympäristönä, joka mahdollistaa palvelukehityksen ja monialaisen yhteistyön sosiaali- ja terveyskeskusten sekä muiden terveyttä edistävien toimijoiden välillä yksilöiden ja ryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi.

Bakgrund: Den positiva utveckling av folkhälsan som länge pågått håller på att avta. Det är påvisat att naturens och skogens hälsofördelar har betydande potential, särskilt då det gäller att främja folkhälsan och förebygga sjukdomar. Skogsterapi kan riktas till alla åldrar oavsett kön på ett kostnadseffektivt sätt. Varför används inte skogsterapi således i större omfattning i social- och hälsovården trots denna kunskap? Studien utförs ur ett hälsofrämjande perspektiv, där salutogenes, känsla av sammanhang (KASAM) och hälsofrämjande miljöer används som teoretisk referensram. Denna studie är ett beställningsarbete av Sibbo kommuns social- och hälsovård. Syfte: Syftet med denna studie var att få en större förståelse för hur deltagare, under åren 2018 - 2020, upplevt Hälsoskog gruppverksamheten i Sibbo kommuns social- och hälso-vårdstjänster och huruvida denna inverkat hälsofrämjande. Frågeställningarna var: Hur anser deltagarna att Hälsoskog gruppverksamheten fungerat som en hälsofrämjande intervention? Hur skulle deltagarna utveckla Hälsoskog gruppverksamheten på basen av sina upplevelser? Metod: Studien var kvalitativ med en induktiv ansats och som datainsamling användes semistrukturerade intervjuer. I studien deltog över 18 år fyllda personer (N=23), med en medelålder på 60,9 år. Intervjuerna utfördes 2 - 4 år efter att deltagarna varit med i Hälsoskog gruppverksamheten. Resultat: Innehållsanalysen resulterade i tre kategorier- 1) naturinterventioner inom social- och hälsovårdstjänsterna, 2) se naturen genom nya glasögon samt 3) framtidens hälsofrämjande naturinterventioner, där underkategorierna var viktiga beståndsdelar. Social- och häl-sovårdens betydelse att förmedla kunskap om naturens hälsofrämjande effekter ökade delta-garnas känsla av sammanhang. I resultaten framkom en efterfrågan av olika typer av naturbaserade interventioner som komplimenterande vård, Hälsoskog gruppverksamheten ansågs vara likvärdig med motion och läkemedel. Studien erbjuder individer så väl som beslutsfattare nya perspektiv att se den lokala naturen som en hälsofrämjande arena, som möjliggör serviceutveckling och tvärsektoriellt samarbete mellan social- och hälsovårdscentraler samt andra hälsofrämjande aktörer för att främja individers och gruppers välbefinnande.

Background: The positive development of public health that has been ongoing for a long time is slowing down. It has been shown that the health benefits of nature and forests have significant potential, especially when it comes to promoting public health and preventing disease. Forest therapy can be aimed at all ages regardless of gender in a cost-effective manner. Why is forest therapy not used to a greater extent in social and health care despite this know-ledge? The study is carried out from a health-promoting perspective, where salutogenesis, sense of coherence (SOC) and health promoting settings is used as a theoretical frame of reference. This study is commissioned work by Sibbo municipality's social and health care. Purpose: The purpose of this study was to gain a greater understanding of how participants, during the years 2018 - 2020, experienced the Healthforest group activities in Sibbo municipality's social and health care services and whether this had an health promoting impact The questions for the study were: How do the participants think that the Healthforest group activities functioned as a health-promoting intervention? How would the participants develop the Healthforest group activities based on their experiences? Method: The study was qualitative with an inductive approach and semi-structured interviews were used as data collection. People over the age of 18 (N=23), with an average age of 60.9 years, participated in the study. The interviews were carried out 2 - 4 years after the participants had been part of the Healthforest group activities. Results: The content analysis resulted in three categories - nature interventions in social and health care services, seeing nature through new glasses and future health-promoting nature interventions, where the subcategories were important components. The importance of social and health care in conveying knowledge about nature's health-promoting effects increased the participants' sense of coherense. The results showed a demand for different types of nature-based interventions as complementary care, the Healthforest group activities was considered to be equivalent to exercise and medicine. The study offers individuals as well as decision-makers new perspectives to see the local nature as a health-promoting arena, which enables service development and cross-sectoral cooperation between social and health care centers and other health-promoting actors to promote the well-being of individuals and groups.