Moniulotteinen hiilijalanjälki; hiilijalanjäljen laskenta & termin tarkastelu
Holopainen, Annika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530008
Tiivistelmä
Ilmastokriisin kasvaessa tulisi sen eteen tehdä konkreettisia päätöksiä sekä toimia. Viimeisin IPCC:n raportti tukee myös tätä tahtotilaa, jos 1.5 asteen ilmaston lämpenemisen tavoite halutaan saavuttaa. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin tulisi jokaisen yrityksen, valtion sekä yksittäisten ihmisen ottaa päästöjen huomioiminen osaksi toimintaa. Valtiollisella tasolla Suomi on asettanut itselleen hiilineutraali tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamista varten on kehitetty jo erilaisia mittareita, joiden avulla päästöjä ja näiden lähteitä voidaan sekä mitata että tunnistaa. Erilaisia indikaattoreita ovat muun muassa hiilijalanjälki, ekologinen jalanjälki, MIPS mittari sekä PEF menetelmä. Jotta indikaattorien hyöty tulisi maksimoitua, tulisi mittauksen lisäksi suorittaa tarvittavien toimenpiteiden suunnitelma, toteutus sekä asettaa seuranta seuraavalle mittaukselle, jotta asetettujen tavoitteiden onnistuminen pystytään vahvistamaan. Päästöjen mittaaminen ja huomioiminen koetaan tänä päivänä myös kilpailutekijänä, kuitenkin päästötuloksia huomi- oidessa tulee tulosta tarkastella kriittisellä perspektiivillä ottaen huomioon erilaiset tekijät mitkä voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Toimeksiantaja Epira Oy halusi selvittää tuotteensa hiilijalanjäljen. Laskelman avulla haluttiin tunnistaa tuotteesta aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen lähteet sekä määrät. Tuotteen kokonaishiilijalanjälki oli 676,78 g CO2e ja suurimpina päästölähteinä tuotteelle tunnistettiin raaka-aineet ja logistiikka. Raaka-aineiden osuus kokonaispäästöistä oli 99,29 %, sisältäen niihin kohdistuvan logistiikan. Tulosten perusteella tuotteeseen käytettyihin raaka-aineisiin sekä logistiikkaan esitettiin mahdollisia kehitysideoita, joiden avulla päästöjä saataisi vähennettyä. Kehityskohdissa painotettiin myös laskennan toistamista tulevaisuudessa.
Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamista varten on kehitetty jo erilaisia mittareita, joiden avulla päästöjä ja näiden lähteitä voidaan sekä mitata että tunnistaa. Erilaisia indikaattoreita ovat muun muassa hiilijalanjälki, ekologinen jalanjälki, MIPS mittari sekä PEF menetelmä. Jotta indikaattorien hyöty tulisi maksimoitua, tulisi mittauksen lisäksi suorittaa tarvittavien toimenpiteiden suunnitelma, toteutus sekä asettaa seuranta seuraavalle mittaukselle, jotta asetettujen tavoitteiden onnistuminen pystytään vahvistamaan. Päästöjen mittaaminen ja huomioiminen koetaan tänä päivänä myös kilpailutekijänä, kuitenkin päästötuloksia huomi- oidessa tulee tulosta tarkastella kriittisellä perspektiivillä ottaen huomioon erilaiset tekijät mitkä voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Toimeksiantaja Epira Oy halusi selvittää tuotteensa hiilijalanjäljen. Laskelman avulla haluttiin tunnistaa tuotteesta aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen lähteet sekä määrät. Tuotteen kokonaishiilijalanjälki oli 676,78 g CO2e ja suurimpina päästölähteinä tuotteelle tunnistettiin raaka-aineet ja logistiikka. Raaka-aineiden osuus kokonaispäästöistä oli 99,29 %, sisältäen niihin kohdistuvan logistiikan. Tulosten perusteella tuotteeseen käytettyihin raaka-aineisiin sekä logistiikkaan esitettiin mahdollisia kehitysideoita, joiden avulla päästöjä saataisi vähennettyä. Kehityskohdissa painotettiin myös laskennan toistamista tulevaisuudessa.