Raskausdiabeetikon synnytyksen jälkeisen hoitopolun kehittäminen Espoon neuvolatoiminnassa

Abstract

Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää Espoon äitiysneuvolatoimintaan raskausdiabeetikon synnytyksen jälkeistä prosessia toimivammaksi. Opinnäytetyön tekijällä oli oman raskausdiabeteshoitajan työn puitteissa herännyt huoli siitä, että raskausdiabeteksen sairastaneet äidit eivät hakeudu sokerirasituskokeeseen synnytyksen jälkeen, vaikka se olisi myöhemmän terveyden kannalta tärkeää.

Kehittämisprojekti toteutettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osio sisälsi tutkimuksellisen osuuden, jossa kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla Espoon neuvolaterveydenhoitajien näkemyksiä raskausdiabeetikon synnytyksen jälkeisen hoitopolun toimivuudesta. Lisäksi pyydettiin myös esittämään ajatuksia siitä, miten hoitopolun prosessia olisi hyvä kehittää tulevaisuudessa. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä ja se tehtiin Espoon kahden eri suuralueen neuvolaterveydenhoitajille (n=50). Kyselytutkimuksen vastausten avulla haettiin vahvistusta sille, että nykyinen raskausdiabeetikon synnytyksen jälkeinen hoitopolku kaipaa kehittämistä ja näin myös tapahtui. Kyselytutkimuksen tuloksia oli myös tarkoitus käyttää prosessin kehittämistyössä apuna. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysi-menetelmällä.

Kehittämisprojektin toisessa osuudessa oli tarkoitus kehittää prosessia toimivammaksi. Opinnäytetyön tekijä on ollut mukana Länsi-Uudenmaan sote-hankkeen raskausdigihoitopolku-projektissa. Tämän tiimoilta ensisijainen tavoite oli saada kehitettyä muistutusjärjestelmä, jonka avulla raskausdiabeteksen sairastaneet äidit muistaisivat hakeutua uuteen sokerirasituskokeeseen vuoden kuluttua synnytyksestä. Tämä automaattimuistutus saatiin mahdollistettua raskausdiabeetikon digitaaliseen hoitopolkuun, joka otettiin käyttöön marraskuun alussa 2022 raskausdiabetesasiakkaille. Muistutusjärjestelmä otetaan käyttöön heti kun digihoitopolun käyttö on vakiintunut. Lisäksi kehittämistyö jatkuu myös maahanmuuttaja-asiakkaiden osalta, ja myös heille tullaan kehittämään oma muistutusjärjelmänsä. Myös laboratoriolähetteen osalta käytäntöä muutetaan asiakaslähtöisemmäksi niin, että palataan takaisin aiempaan toimintamalliin, jossa lähete sokerirasitusta varten laitetaan valmiiksi neuvolasta. Muistutusjärjestelmän lisääminen jatkohoitopolun prosessiin on sitä, mitä myös neuvolaterveydenhoitajat kyselyn vastausten perusteella eniten toivoivat.