Porin kaupunginkirjaston kellutusjärjestelmän merkitys ja sen kehittäminen
Virtanen, Turo (2022)
Virtanen, Turo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429928
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan Porin kaupunginkirjaston kellutusjärjestelmän merkitystä ja kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilökunnan mielipiteitä ja näkökulmia sekä tuoda esiin mahdollisia kehittämismahdollisuuksia kellutukseen liittyen. Henkilökunnalta selvitettiin myös millaista palautetta asiakkaat ovat antaneet asiaan liittyen. Iso painoarvo on myös hyvän kellutuksen toteutumiseen informoinnilla ja kommunikoinnilla. Näitä asioita pyrittiin myös avaamaan tutkimuksessa henkilökunnan kannalta. Tutkimuksella oli selvä tilaus tuoda esille asiaan liittyvää tietoa ja se toteutettiin Porin kaupunginkirjaston toimeksiantona.
Tutkimusmenetelmäksi on valittu laadullisen tutkimuksen teemahaastattelu. Haastateltavat kirjastontyöntekijät koostuivat pääkirjastosta, lähikirjastoista ja kirjastoautosta. Haastatteluihin osallistui kuusi vastaajaa. Haastattelut tehtiin paikan päällä työntekijöiden omissa työyksiköissä. Teemahaastattelun keskusteluomainen ilmapiiri loi hyvän pohjan henkilökunnan mielipiteitten esille tuomiseen. Mahdollisesti pelkällä kvantitatiivisella kyselyllä ei olisi saatu syvällisempää kosketuspintaa asiaan liittyen. Tutkimuksen tekijä oli omassa työssään Porin kaupunginkirjastossa saanut taustatietoa tutkimuksen tekemiseen.
Porin kaupunginkirjaston kellutusjärjestelmä on otettu käyttöön huhtikuussa vuonna 2019. Tuloksista ilmenee, että käyttöönoton aikaan osalla vastaajista oli kellutuksen suhteen selviä epäilyksiä ja ennakkoluuloja. Tällä hetkellä he ovat suurimmilta osin tyytyväisiä kellutukseen. Tuloksissa ilmenee myös erilaisia kehitysmahdollisuuksia. Porin kaupunginkirjaston kellutuksen kehittämisen kannalta painopiste oli kommunikoinnin ja informoinnin lisäämisessä. Kehittämismielessä tekoäly ja robotiikka herättivät myös vastaajissa kiinnostusta. Tuloksissa ilmeni, että tekoälyä voisi hyödyntää muun muassa logistiikassa, hyllyvarauksissa ja kokoelmatyössä. Täten työn painopistettä voitaisiin siirtää myös muihin työtehtäviin.
Tutkimusmenetelmäksi on valittu laadullisen tutkimuksen teemahaastattelu. Haastateltavat kirjastontyöntekijät koostuivat pääkirjastosta, lähikirjastoista ja kirjastoautosta. Haastatteluihin osallistui kuusi vastaajaa. Haastattelut tehtiin paikan päällä työntekijöiden omissa työyksiköissä. Teemahaastattelun keskusteluomainen ilmapiiri loi hyvän pohjan henkilökunnan mielipiteitten esille tuomiseen. Mahdollisesti pelkällä kvantitatiivisella kyselyllä ei olisi saatu syvällisempää kosketuspintaa asiaan liittyen. Tutkimuksen tekijä oli omassa työssään Porin kaupunginkirjastossa saanut taustatietoa tutkimuksen tekemiseen.
Porin kaupunginkirjaston kellutusjärjestelmä on otettu käyttöön huhtikuussa vuonna 2019. Tuloksista ilmenee, että käyttöönoton aikaan osalla vastaajista oli kellutuksen suhteen selviä epäilyksiä ja ennakkoluuloja. Tällä hetkellä he ovat suurimmilta osin tyytyväisiä kellutukseen. Tuloksissa ilmenee myös erilaisia kehitysmahdollisuuksia. Porin kaupunginkirjaston kellutuksen kehittämisen kannalta painopiste oli kommunikoinnin ja informoinnin lisäämisessä. Kehittämismielessä tekoäly ja robotiikka herättivät myös vastaajissa kiinnostusta. Tuloksissa ilmeni, että tekoälyä voisi hyödyntää muun muassa logistiikassa, hyllyvarauksissa ja kokoelmatyössä. Täten työn painopistettä voitaisiin siirtää myös muihin työtehtäviin.