Voimavaralähtöisyys ja tarinallisuus terveyden edistämisessä : koulutuskokonaisuuden luominen
Lahtiluoma, Emilia (2022)
Lahtiluoma, Emilia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530093
Tiivistelmä
Voimavaralähtöinen terveyden edistäminen on saanut arvostusta ja näkyvyyttä viime vuosina. Voimavaralähtöisen lähestymistavan yleistymiseen on vaikuttanut asiakaslähtöisyyden korostuminen ja kuluttajalähtöinen ajattelu sosiaali- ja terveysalalla. Ihmisellä on aina voimavaroja ja myönteisiä terveystekijöitä ongelmista ja sairauksista huolimatta. Terveyden edistämisessä tulisi löytää keinoja, miten vahvistaa yksilön ja yhteisön olemassa olevaa terveyttä voimavarana.
Tämä kehittämisprojekti pyrki vastaamaan tarpeeseen luoda erilaisia voimavaroja tukevia menetelmiä terveyden edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Työsuojelurahaston (TSR) rahoittaman hankkeen tarkoituksena oli kehittää innovatiivinen koulutuskokonaisuus, jonka keinoin voidaan innostaa ammattilaisia tekemään työtä uudella tavalla. Lisäksi tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä voimavaralähtöisen opetuksen ja terveyden edistämisen sekä tarinallistamisen merkityksestä yhteisöille, organisaatioille ja yksilöille. Kehittämisprojektin lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen, jossa lähtökohtana on tieteellisyyden ja käytännöllisyyden yhdistäminen. Koulutuskokonaisuuden luominen toteutui suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja uudelleensuunnittelun sykleinä. Keskeistä oli myös yhteiskehittäminen ja jatkuva reflektointi hankkeessa työskentelevien välillä.
Valmis koulutuskokonaisuus pilotoitiin kahdella sosiaali- ja terveysalan opettajalla sekä kahdella sosiaali- ja terveysalan toisen asteen opiskelijaryhmällä. Pilotoinnista kerättiin palaute Webropol-kyselyiden avulla. Opettajilta saaman palautteen mukaan sisältö koettiin ajankohtaiseksi ja merkitykselliseksi oman työn kannalta. Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella teksti oli pääsääntöisesti ymmärrettävää ja oppaan ulkoasu oli selkeä. Eniten hajontaa opiskelijoiden välillä koettiin siinä, miten käsikirjan tehtävät tukivat oppimista ja kuinka merkitykselliseksi sisältö nähtiin opintojen kannalta.
Tämä kehittämisprojekti pyrki vastaamaan tarpeeseen luoda erilaisia voimavaroja tukevia menetelmiä terveyden edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Työsuojelurahaston (TSR) rahoittaman hankkeen tarkoituksena oli kehittää innovatiivinen koulutuskokonaisuus, jonka keinoin voidaan innostaa ammattilaisia tekemään työtä uudella tavalla. Lisäksi tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä voimavaralähtöisen opetuksen ja terveyden edistämisen sekä tarinallistamisen merkityksestä yhteisöille, organisaatioille ja yksilöille. Kehittämisprojektin lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen, jossa lähtökohtana on tieteellisyyden ja käytännöllisyyden yhdistäminen. Koulutuskokonaisuuden luominen toteutui suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja uudelleensuunnittelun sykleinä. Keskeistä oli myös yhteiskehittäminen ja jatkuva reflektointi hankkeessa työskentelevien välillä.
Valmis koulutuskokonaisuus pilotoitiin kahdella sosiaali- ja terveysalan opettajalla sekä kahdella sosiaali- ja terveysalan toisen asteen opiskelijaryhmällä. Pilotoinnista kerättiin palaute Webropol-kyselyiden avulla. Opettajilta saaman palautteen mukaan sisältö koettiin ajankohtaiseksi ja merkitykselliseksi oman työn kannalta. Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella teksti oli pääsääntöisesti ymmärrettävää ja oppaan ulkoasu oli selkeä. Eniten hajontaa opiskelijoiden välillä koettiin siinä, miten käsikirjan tehtävät tukivat oppimista ja kuinka merkitykselliseksi sisältö nähtiin opintojen kannalta.
